Tavoitteita kehiin – kohti parempaa mua!
Mä olen aina ollut vähän sellainen “roiskitaan menemään” -tyyppi. Teen asioita siltä pohjalta, mikä tuntuu hyvältä just sillä hetkellä enkä välttämättä osaa ajatella kovinkaan pitkällä tähtäimellä. Tietyissä jutuissa tämä toimii, toisissa taas ei.
Tavoitteellinen toiminta ei siis ole ihan sitä tyypillisintä mua. Ehkä tästä syystä tuppaa käymään niin, että lyhyemmän tähtäimen projektit onnistuu paremmalla todennäköisyydellä kuin pidemmän aikavälin jutut. En oikeastaan jaksa miettiä asioita kovin kauas, vaikka ymmärrän kyllä miksi pitäisi. Ilman pidemmän tähtäimen tavoitetta kun on vaikea mitata onnistumista. Ja ilman tavoitteita se tekeminen jää muutenkin vähän sellaiseksi puolivillaiseksi. Ja pitäähän hyvä tavoite motivaatiotakin yllä.
Olenkin nyt pähkäillyt hyvien tavoitteiden parissa. Tarkoituksena olisi löytää houkuttelevia, saavuttamisen arvoisia ja inspiroivia tavoitteita. Osa näistä on vähän isompia, osa pienempiä. Osa näistä pitänee purkaa pienempiin osiin ja osa menee jo sellaisenaan. Kaikki liittyvät puhtaasti muhun itseeni ja ovat tällä hetkellä niitä mulle tärkeimpiä juttuja. Pyrin siihen, että jokainen tavoite olisi palkinto jo itsessään eikä niiden saavuttamiseen tarvisi asettaa erityistä porkkanaa. Porkkanat on kivoja, mutta mulle helposti käy sitten niin, että tavoittelen asioita niiden takia enkä niinkään itse saavutuksen vuoksi.
Tällaisia tavoitteita olen pyöritellyt:
Painonpudotus (4kk)
– Noin 7 kilon pudotus. Tämä on koko tämän hetkisen ärsytyksen syvin olemus. Enemmänkin voisi lähteä mutta tämä on se oleellisin määrä.
Lihaserottuvuus (12kk)
– En ole ihan varma onko tämä oikea sana tälle. Tarkoitan sitä, että ulkoisesti näyttäisi liikunnalliselta ja hyväkuntoiselta. En hae pullistuvia suonia tai varsinaista lihaksikkuutta, mutta olisi kiva olla uskottava, kun sanoo käyvänsä salilla. Tosin en ole ihan varma edellyttäisikö tämä vähän isompaa painonpudotusta; rasvakudos kun vaikuttaa tähän oleellisesti.
Käsilläseisonta (mitäköhän tähän laittaisi…3kk?)
– Tätä olen himoinnut jo pidempään, mutta en ole kunnolla tarttunut asiaan. Aika oleellinen taito tankoilun kannalta ja olishan se nyt siistiä kyetä tähän! Tällä hetkellä tiellä on lihasvoima, tekniikka ja oma pelko. Kaikki asiota, joita voisi työstää.
V-invertti (mielellään heti kiitos?)
– Tankoliike, jossa noustaan tangolle pää alaspäin ja jalat V-asentoon aueten. Samat jutut kun käsilläseisonnassa esteenä tällä hetkellä.
Parempi puristusote (1-2kk)
– Koura sais vähän tukevammin tarttua siihen tankoon…ja mielellään vähän lisää jerkkua käsivarteen myös niin olis helpompi roikkua.
Kerran kuussa jonkun paremman vaatteen osto
– Mulla on vähän paha tapa ostaa halpaa vaatetta. Ja usein siis myös huonolaatuista. Kaappi pursuaa Lidliä, Tokmannia ja halpis Hennesiä. Edulliset vaatteet saattavat olla välillä ihan jees, mutta pitäisi sitä omaa vaatekaappia täydentää välillä myös vähän laadukkaammalla tavaralla. Enkä nyt tarkoita mitää Pradaa, mutta sanotaanko että paitaan voisi tuhlata joskus yli 10€…Tämä koskee myös urheiluvaatteisiin. Uskon vakaasti, että paremmat kuteet > parempi istuvuus > parempi mieli.
Laadukkaampaa kosmetiikkaa kerran kuussa
– Vähän sama kuin edellinen. Ostin taannoiselta Helsingin reissulta ensimmäisen laadukkaan huulipunani, ja voi kuinka se vaikuttaa niin mun mielialaan! Tähän mennessä yksi parhaimmista tavoista tuhlata 17€.
Johonkin urheilutapahtumaan tai -tilaisuuteen osallistuminen (12kk)
– Tähän mennessä mun osallistumisen esteenä on ollut pelko kunnon kestävyydestä, ajatus siitä että olen huonompi kuin muut. En oikein tiedä mikä tapahtuma tämä olisi: juoksutapahtuma? Extreme run? Tough Viking? Tankokisat? Joka tapauksessa johonkin pitäisi osallistua, ihan että voisi todistaa itsensä olleen väärässä.
Omaan habitukseen panostaminen
– Tämä voi olla niin kasvohoito, hammashygienisti kuin kampaajallakin käynti. Joku pieni tai miksei suurempikin oman ulkonäön, hyvinvoinnin tai terveyden eteen tehty juttu. Hierojalla käynti, paremman tyynyn ostaminen, kehonhuoltotunti. Itselle tulee harvemmin nykyään näitä annettua.
Opiskelu (12kk)
– Meinasin tähän laittaa ensin työ mutta ehkä opiskelu voisi olla oleellisempi asia. En ehkä tarkoita tällä täysimittaista AMK-opiskelua mutta jonkinlaisen uuden taidon tai tiedon opiskelua kuitenkin. Tekisi mieli opiskella englantia, valokuvausta, jotain liikuntaan liittyvää, ehkä jopa palata takaisin kauneusalalle? Joku ihan kurssimuotoinenkin juttu voisi toimia.
Huh. Olipa lista!
Hihii! Mahtavaa löytää aktiivinen tankoilublogi! Jään lukemaan. ^-^ Jäi tuo kässäritavoite kiinnostamaan. Mihin pisteeseen tarkoituksena oli saada kässäri 3kk:ssa? Seinää vasten, tangolle ponnistaen ilman tukea? Entä miten onnistui? Itse jumitan siirtymisessä tuetusta ilman tukea, ei löydy tasapainoa. Puhelimella en julkaisupäivää löytänyt, mutta koska ei viiden uusimman joukossa ollut niin miten tavoitteet ovat edenneet? 🙂
Hihii, kiva kun löysit tänne!:) Olipas hyvä kun tuosta päivämäärästä sanoit, en olut huomannutkaan että se puuttui! Nyt löytyy julkaisupäivä, tämän tekstin oon näköjään raapustanut 22.10 eli käytännössä tuo kässäritavoite pitäisi olla tässä kuussa hallussa, apua! Tarkoituksena olisi saada tuo ilman tukea siis, mutta tällä hetkellä ei olla kyllä tavoitetta toteuttamassa ihan heti. En ole aktiivisesti päässyt tätä harjoittelemaan oikeastaan 1,5 kuukauteen tuon olkapäävamman vuoksi. Mutta into on kyllä edelleen kova ja uskoisin että kohtaa päsäen taas tätä treenaamaankin kun kädennostokielto loppuu reilun viikon päästä. Mä oon vähän ajatellut että ottaisin tähän ihan sellaisen osiin pureskellun ohjelman, että joskus saisin sen kässärin tehtyä.
Tällä hetkellä ollaan pisteessä, että tankoa vasten sujuu jos saa vähän nilkalla/polvitaipeella ottaa kiinni tangosta. Seinää vasten varmaan sujuisi mutta se kauhistuttaa ihan sikana! Jotenkin ahdistaa se ajatus, että se seinä blokkaa mun toisenpuolen pakoreitin.
Saatko päälläseisonnan tehtyä ilman tukea? Löytyykö siinä tasapaino?
Myöhemmin luinkin olkapäävammasta, mutta kiva kuulla, että olet pääsemässä pian taas treenailemaan. Ilman tukea päälläseisonta (kolmepiste ja jooga) menevät ja saan vapaasti leikittyä jalkojen asennoilla, mutta varsinaiseen kässäriin ei sitten millään. Luulen, että kätän liikaa jalkoja ponnistamiseen ja liian vähän keskivartaloa. Sama siis, mikä ayshassa – kyynärotteella ei mitään ongelmaa, perus ja twisted ei toivoakaan. 😀 Mutta hitaasti hyvä tulee. On muuten hauska, miten seinä/tankokässäri jakaa ihmisiä. Itsellä ei ole ollut ongelmia seinän kanssa, mutta tangolle ponnistaessa olen aina varma, että saan tangon sinne haaruksiin. Maahan lässähtäminenkään ei olisi niin paha.