Saako hyvännäköinen olla epävarma kehostaan?

Törmäsin tuossa Iltapäivälehden artikkeliin, jossa olivat nostaneet esiin erään fitness-kaunottaren Instagram kuvan. Tuo kuva on tarkemminkin kuvapari: normaali ja photoshopattu versio samasta muikkelista. Saatteena tässä julkaisussa oli teksti, jonka mukaan misukka meinasi ensin julkaista vain muokatun version mutta koska ei aio olla epävarma vioistaan, julkaisi molemmat. Mutta se miksi tähän kuvapariin oli tartuttu, oli näiden kahden kuvan välinen ero. Tai eroamattomuus. Normaali versiossa neidin reidessä näkyy pieni piste, ilmeisesti jonkinlainen arpi tms. Toisessa kuvassa tämä piste on sitten photoshopattu pois. Somemyrskyhän siitä syntyi: kuinka toinen kehtaa mainita tuollaisesta pienestä kauneuspilkusta kun muuten kroppa on kuin jumalten veistämä? Eikö toisella ole yhtään häpyä? Täällä on hei ihmisiä, joilla on oikeasti ulkonäköongelmia!

Tottahan tuo. Onhan nainen nyt ihan jumalainen ja pieni kauneusvirhe ei vaakakupissa paljoa paina. Ja voihan olla, etttä kyseisellä kuvaparilla oikeasti kalastettiin vain julkisuutta eikä itsetunto-ongelmaa ole koskaan ollutkaan.

Mutta kuka sanoo, että hyvännäköisellä ihmisellä ei saisi olla epävarmuuksia? Miksi hänen pitäisi vain niellä ongelmansa ja keskittyä olemaan nätti? Kuka määrittelee sen rajan, mistä saat olla epävarma ja mistä et? Poistuuko oikeus itsetunto-ongelmiin siinä kohtaa kun olet kaunis ja hyväkroppainen?

Tätä epäkiitollisuus on. Sinulla on parempi vartalo kuin 99 prosentilla ihmisistä, ja valitsit yhden pikku kuopan josta olla epävarma.

Näin oli joku hänelle kommentoinut. Oikeasti, epäkiitollinen? Eli koska olet tehnyt julmetusti töitä ulkonäkösi eteen, pitää sun olla kiitollinen ja haudata kaikki epävarmuudet? Tuo pieni piste saattaa hänelle olla iso asia. Ehkä tuo reisi on kasvanut hänen päässään isoksi möröksi ja ainoa mitä hän näkee peilistä, on tuo piste. Ehkä sen syntymään liittyy jokin onnettomuus, jonka hän muistaa, joka kerta kun katsoo tuota pistettä. Kuka tietää. Mutta voiko oikeasti kukaan meistä määritellä hänen puolestaan, kuinka isolta tuo piste saisi tuntua?

Helposti ajatellaan, että keholliset itsetunto-ongelmat ovat ylipainoisten, roikkuva pyllyisten ja tiikeriraitaisten etuoikeus:

Jos et ole ylipainoinen – et saa valittaa painostasi.
Jos tissit ei roiku – et saa murehtia rintavakoasi.
Jos mahasi on litteä ja pylly persikka – et saa olla epävarma bikineissä.

Mutta ihan yhtälailla epävarma voi olla arvesta, vinoista hampaista, eriparisista korvista, pitkistä varpaista tai huonommin kehittyneestä vasemmasta pakaralihaksesta. Tai siitä että olet mielestäsi liian laiha. Tai liian lihaksikas. Miksi on jotenkin enemmän oikein hävetä vatsamakkaraansa tai raskausarpiaan kuin näitä edeltäviä? Miksi pieni piste reidessä ei saisi olla epävarmuuden kohde? Jokaisella meistä on oikeus omiin heikkoihin kohtiimme, oli ne sitten pieniä tai suuria.

Hyvää viikonloppua kaikille epävarmoille, olit sitten fitness-misu tai pullantuoksuinen kotiäiti!