Olen laihtunut ilman tietoista laihduttamista – miten se on mahdollista?
Olen niin totaalisen kyllästynyt elämään jonkun paperille rustatun ohjeistuksen mukaan. Tuntuu niin tyhmältä, etteikö aikuinen ihminen osaa syödä oikein ilman, että lukee sen paperista. En myöskään koe enää miellekkäänä liikkua x-määrää viikossa, vain koska niin lukee jossain ohjeessa. Jo pitkään mulla onkin elänyt villi toive siitä, että lopulta oppisin ihan itse säätelemään arkeani – niin, että paino pysyisi suht vakiona ja liikkuminen tapahtuisi enemmänkin omasta vapaasta tahdostani, eikä jonkun treeniohjelman mukaan.
Käytännössä tällainen oman fiiliksen mukaan meneminen osoittautui aika villiksi länneksi. Rennosta laihdutuksesta tuli nopeasti rentoa lihomista. Tasapainoa on ollut vaikea löytää ja välillä mietin, pitäisikö sittenkin vaan elää loppuelämänsä tuijottaen jotain ohjelappua.
Siis oikeastiko se paino nyt tippui!
Mutta nyt! Kävin muutama viikko sitten vaa’alla ja hieraisin silmiäni kahdesti: näyttääkö se oikeasti VÄHEMMÄN kuin viimeksi?! Siis jopa 1,5 kiloa vähemmän? Päätin unohtaa koko jutun, etten alkaisi taas stressaamaan vaakalukemasta. Eilen sitten kävin tarkistamassa taas tuloksen. Paino on tippunut nyt 2,4 kiloa.
Eihän se ole iso luku. Mutta olen niiiin tyytyväinen tästä tavasta, miten kilot ovat lähteneet. Olen onnistunut pudottamaan painoa niin, etten tiennyt laihduttavani. En edes tiedä missä ajassa tämä on tapahtunut, ehkä reilussa kuukaudessa? Ehkä mulla sittenkin on jonkinlainen ote mun omaan elämääni ja osaan hallita painoani ilman jatkuvaa diettaamista, lihomista ja stressaamista.
Voisit tykätä myös tästä postauksesta:
Oman painonsa vankina
Mitä olen muuttanut? Miten voi laihtua ilman laihduttamista?
Mindmapin tekeminen ja itselle tärkeiden asioiden selvittäminen
Kärvistelin tuossa alkusyksystä huonojen fiiliksien kanssa. Kaikki stressasi, olin väsynyt ja turhautunut. Oma paino ahdisti ja tuntui, että kaikki kaatuu päälle. En vaan enää jaksanut olla huonolla tuulella ja päätin turvautua hihhulihommana pitämääni keinoon: Mindmappiin. Kirjoitin isolle paperille kaikki ne asiat, jotka tekee mut onnelliseksi. Pääsin lopulta jonkinlaiseen puhdistusmoodiin, jossa kynä kirjoitti vähän kuin itsestään asioita. Hämmennyin, kuinka yksinkertaisia juttuja lopulta kirjoitin ylös. Yksikään ei koskenut laihduttamista tai painoa. Tuo kartta selkeytti asioita hirmun paljon ja stressi väheni heti puoleen. Vähemmän stressiä=vähemmän lihomista.
Aikaisempi nukkumaanmeno ja parempi unenlaatu
Yksi mun kohta kartalla oli nukkuminen. Kaipasin kunnollisia yöunia ja kirjoitin ylös mm. että nukun paremmin puhtailla lakanoilla. Silti, miksi niitä lakanoita ei sitten tule vaihdettua useammin? Kirjoitin myös, että nukahtaminen ilman kännykkää. Miksi tätäkin on ollut vaikea toteuttaa? Korjasin nämä asiat päivässäni: menen nukkumaan puoli tuntia aiemmin, puhtaisiin lakanoihin ja (melkein aina) ilman kännykkää. Nukun paremmin ja enemmän. Paino ja uni ovat yhteyksissä toisiinsa, joten tämä on varmasti auttanut painon laskuun.
Aktivoituminen arjessa ja säännöllinen liikunta
Kirjoitin ylös myös säännöllisen liikkumisen. En kirjoittanut salitreeniä, vaan lenkkeilyn, ulkoilun ja tankotanssin. Salitreeniä teen nyt kerran viikossa paritreeninä, enempää en koe tarpeellisena. Sen sijaan otin arkeen takaisin reilummin tankoilua, lenkkeilyä ja lisäsin mm. joogan. Käyn myös kerran viikossa siinä pahamaineisessa vatsa-peppu-reisi -jumpassa.
Liikun nyt noin 5 kertaa viikossa ja vaihtelen lajeja mielen mukaan. En tee mitään, mikä tuntuu vastenmieliseltä vaan kaikki on tällä hetkellä kivaa. En mieti onko nyt voimatreenin ja aerobisen suhde oikea, pääasia että liikun ja pidän siitä. Liikunnan lisääminen on tuonut arkeen rytmiä, helpottaa painonhallintaa ja vähentää stressiä.
Säännöllinen syöminen ja viikonloppuherkuttelun vähentäminen
Kyllähän laihtumiseen liittyy se ruoka. Mutta en ole oikeasti jättänyt mitään pois. Eilen join treenin päälle viinilasin, tänään lounaalla otin jälkkäriksi pannaria. Olen vain vähentänyt määriä, lisännyt kasviksia ja syön sen 5 kertaa päivässä. Viikonlopuille en ole ladannut hirveitä ruokaövereitä, vaan koitan silloinkin elää kuten viikolla. Kirjoitin tuohon mindmappiini mm. raikkaat salaatit ja aamupuuron, joten olen nyt näitäkin lisännyt päivääni. Kummasti on ruokavalio siistiytynyt vähän itsestään ilman, että olen vahdannut makrojakaumaa tai laskenut kaloreita.
Painon ja laihduttamisen sijaan keskittyminen energisyyteen ja onnellisuuteen
Kävin joku aika sitten luennolla, jossa painotettiin enemmänkin arjenhallintaa kuin painonhallintaa. Paino on lopputulos energisestä ja onnellisesta arjesta – moni yrittää tätä nurinkurin, kun laihduttamisen avulla koitetaan saada elämää onnellisemmaksi. Ei se vaan toimi niin. Vaihda fokus toisinpäin – ja se painokin voi lähteä tippumaan.
Paljonko paino tippuu näin?
Väitän, että suurin tekijä tämän painonpudotuksen taustalla on stressin väheneminen, uni ja liikunnan löytäminen uudelleen. Mun keho vaan jotenkin lähti toimimaan heti, kun luovuin turhista ajatuksistani ja karsin ylimääräisiä asioita päivästä.
Toivon, että suunta jatkuu näin. Mutta en edelleenkään aio ottaa siitä sen suurempaa tavoitetta. Todennäköisesti painon putoaminen stoppaa jossain kohtaa mutta mitä sitten. Mulla ei ole mitään erityistä lukemaa joka tapauksessa, mihin sen toivoisin putoavan. Painolukua paljon suurempia kiksejä saan nyt tästä tasapainosta ja siitä tiedosta, että olen saanut tämän ihan itse aikaan ilman dieettejä ja hikirääkkejä. Ja sen tasapainon toivon pysyvän kasassa pitkään!
Edellinen juttu:
Itserakas menestyksellä leuhkija
*****
Kuukauden TOP 5 postaukset
Ah niin tehokas vatsa-peppu-reisi -jumppa
Yksi asia, jolla vähennät stressiä, ehkäiset mielitekoja ja nukut paremmin
Ennen ja jälkeen – Laihdutus kuvina
Haluatteko kuulla salaisuuden? Siihen liittyy televisiokamera ja minä!
Roikkuvan röllövatsan kirous. Auttaako siihen mikään?
*****
Seuraa blogia
Facebook @parastaennenblogi, Instagram @parasta_ennen
Mulla on samanlainen kokemus. Tietoisesti ajattelen, että EN LAIHDUTA, mutta yritän pitää nukkumisen ja syömisen laadukkaina ja säännöllisinä ja olen (pitkän liikkumattoman kauden, johon sisältyi stressiä ja surua, jälkeen) taas alkanut liikkua. Ensin kerran viikossa ohjatusti ja nyt 2 x viikossa ohjatusti. Lisänä tulee omat satunnaiset metsälenkit ja porrashyppelyt. Puolen vuoden aikana paino on tippunut parisen kiloa. Siis käytännössä tekemättä mitään erikoista. Vauhtini on siis paaaaljon hitaampi kuin sinulla. Oloni on kuitenkin paaaaljon parempi kuin esimerkiksi tammikuussa. Lisäksi en stressaa syömisestä liikaa, esim. nyt illan ohjelmassa on risottoa ja viiniä ja sit vähän mässyä. Koska teki mieli. Ostin aika paljon kaikenlaista, juustoja, sipsejä, kermamunkin… mut kokemuksesta tiedän, että ei muhun enää edes mahdu paljon tuota mässyä. Mun jälkiruokamaha on pienentynyt! Enää ei tee tiukkaakaan jättää joku herkku kaappiin ja se saattaa olla siellä syömättä päivätolkulla.
Ja tosiaan, ainoa muutos mitä oon tehny on päätös, että en laihduta vaan panostan ruuan säännöllisyyteen ja laatuun (tämä jo vähentää herkkujen syömistä), liikuntaan ja nukkumiseen. Ei tää muuten oo vaikeaa, mut aivojen saaminen tähän asentoon, se teetti (teettää?) töitä.
Mun tavoitteet on aika fyysisiä: siis ihan että jaksaa arjessa ja metsässä. Että ei mene jumiin toimistotöissä. Että verenpaineet, veriarvot ja leposyke on hyviä. Jos paino ei tipu, niin fine, mut jos nuo kaikki muut hommat on kunnossa, oon tyytyväinen. Haluaisin kutistua, mut jos niin ei käy, niin sitten ei. Kutistuminen on toive, ei tavoite. Liikuntaan liittyvä tavoite on ens kevätkaudelle se, että liikunnoin 3 x viikossa (+satunnaiset). Nyt syksyn meen 2x viikossa (+satunnaiset).