Maailman huonoin päivä
Mulla on tänään siitä harvinaislaatuinen päivä, että olen yksin. Mies on juoksutapahtumassa ja siihen päälle pikkujouluilee, lapset hoitivat itsensä yökylään. Ihanaa eikö? Omaa aikaa, saa tehdä mitä huvittaa! Teoriassa edessä olisi siis aika mahtispäivä.
Käytännössä istun sohvalla ja tuijotan kelloa. Mitä enemmän se näyttää, sitä enemmän päivä tuntuu hukkaan heitetyltä. Tiedättekö kun on niitä päiviä, jolloin mikään ei tunnu kiinnostavan ja toivoo vaan nukkumaanmenon koittavan? Tänään on sellanen päivä.
En edes tiedä miksi. Ehkä latasin kauheasti odotuksia tälle päivälle ja nyt kun en niitä saa toteutettua, tunnen oloni turhaksi. Piti mennä jonnekin, piti siivota, olis voinu mennä lenkille tai vois vaikka juoda viiniä ja katsoo elokuvia. No en saanut seuraa tälle päivälle ja yksin en viitsi minnekään lähteä. Kaappien siivouksen alotin mutta hermostuin kun huomasin siirteleväni samoja tavaroita kaapissa vuosi toisensa jälkeen. Mikä pointti? Kesäkengät laatikkoon ja talvihanskat esille. Ja sitten siirrät ne ihan samat tavarat parin kuukauden päästä takaisin. Nyt ne tavarat on tossa lattialla ja ärsyttää mua vielä enemmän. Viiniä olis, mutta jos nyt sorrun lasilliseen vedän samalla todennäköisesti myös perhepitsan ja kilon karkkia. Ei ehkä ihan sovi tähän laihdutus mentaliteettiin.
Niin ja se laihdutus! Kävin vaa’alla. Ja nyt voisin murhata jonkun. Onneks ketään ei ole kotona…
Ehkä vois mennä ostoksille. Mutta mun deodorantti loppu, joten en kehtaa mennä hienhajuisena sitä ostamaan. Aika hauska oravanpyörä vai mitä?
Eilen vielä ajattelin, että energisenä nousen sängystä, harjaan naamani ja teen kokopäivän kaikkea kivaa. Ja ehkä urheilen sen verran, että voisin sitä viiniä sitten siivotussa kodissa illalla nauttia. Sillai se mieli muuttuu.
Eikö ole hienoa tällainen edestakas fiilistely. Yhdessä hetkessä pursuaa motivaatiota ja hyvää tuulta – seuraavassa hetkessä fiilis muistuttaa lähinnä lyttyyn tallottua Halloween -kurpitsaa. Ironista sinänsä, että koitin lukea läpi noita omia motivoivia postauksiani: eihän ne auta yhtään!?
Mutta hei, hyvää viikonloppua teille muille! Mä menen nyt hautautumaan tonne pyykkivuoreen…
