Rakastaako lihava oikeasti itseään?

Sain palautetta. Tuo palaute oli varmaankin tarkoitettu rakentavaksi kritiikiksi ja periaatteessa ymmärrän lukijan pointin eikä hän väärässä ollut. Sinänsä kyse ei siis ollut ilkeilystä tai tahallisesta ärsyttämisestä. Asioilla on aina useampi puoli ja mielipiteitä mahtuu koriin monenlaisia, eikä kukaan ole välttämättä sen enempää oikeassa kuin toisetkaan. Ja aina hienoa, jos joku juttu herättää keskustelua! Mutta asia jäi vaivaamaan.

“Ihminen joka altistaa itsensä lihavuudelle, altistaa itsensä myös tulevaisuudessa sairauksille. Se ei ole itsensä ja kehonsa rakastamista.”

Voiko ylipainoinen ihminen oikeasti rakastaa kehoaan? Saako ylipainoinen ihminen toimia esimerkkinä muille? Onko ylipaino aina merkki ihmisestä, joka ei osaa arvostaa kehoaan?

Et rakasta itseäsi jos olet lihava

Mua vähän ahdistaa ajatus, että kehorakkaus olisi sidoksissa rasvaprosenttiin. Että itseään ei oikeasti rakasta, jos on lihava? Onhan se totta, että kehoa ei ole tarkoitettu ylipainoiseksi. Ylimääräinen paino on terveydelle haitallista ja jopa vaarallista, silloin kun sitä on paljon. Näin ollen voitaisiin joo ajatella, että itseään aidosti rakastava ihminen ei anna kehonsa joutua tuohon ylipainon aiheuttamaan “shokkitilaan”.

Mutta mistä lähtien rakkauden kohteen on tarvinnut olla täydellinen? Eihän parisuhteessakaan rakasteta, koska toinen on täydellinen. Vaan rakastetaan niitä toisen vikoja ja epäkohtia myös. Ihan samalla tavalla omaa kehoaan voi rakastaa – niistä läskeistä ja roikkutisseistä huolimatta.

“Puhuit, että haluat antaa itsestäsi kehoaan ja itseään rakastavan esimerkin. Onko tunteensa sokerisiin herkkuihin hukuttava ihminen itseään ja kehoaan rakastava?”

Kuka saa rakastaa kehoaan?

Ja vaikka ne omat elämäntavat eivät nyt edustaisi oppikirjamallia, ei se tarkoita etteikö silti haluaisi keholleen hyvää. Kehostaan voi huolehtia niin monella tavalla eikä ylipaino mielestäni ole mitenkään ainoa kriteeri kehorakkaudelle. Yhtälailla voitaisiin ajatella että rakastaako tupakoiva itseään? Tai sellainen, joka syö lisäaineita? Tai kasvissyöjät; ihminen on kuitenkin luontaisesti sekasyöjä. Tai maratoonarit: polvivammoja, rasitusmurtumia ja sisäelinongelmia. Entä stressaavat ihmiset, paljon lääkkeitä syövät, istumatyötä tekevät? Rakastavatko hekään oikeasti kehoaan? Missä menee se raja, kuka on terveellinen ihminen ja kuka ei? Kenen elämäntavat oikeuttavat kehorakkauteen?

Ja sitten tämä esimerkkinä toimiminen. En missään kohtaa ole kannustanut teitä ahtamaan sokeria kiduksiinne. En kannusta ylipainoon enkä ohjeista elämään ihan täysin pellossa. Mutta. Voin toimia esimerkkinä siinä, että itselleen voi olla lempeä. Että voi hyväksyä niitä omia virheitään. Ja siinä, ettei elämä ole aina niin helppoa vaan oikeasti aikamoista eestaas palloilua. Sen tasapainon löytäminen ei käy helpolla, toiset hakee sitä koko elämänsä. Siinäkin voin olla esimerkkinä: voin kannustaa kehittämään itseään mutta niin, ettei nykyistä kehoaan tarvitse kuitenkaan hävetä. Meidän kaikkien ei tarvitse olla samasta puusta veistettyjä eikä kenenkään tarvitse olla yksin näiden kehokriisiensä kanssa!

“Itsensä arvostamista ei ole ahtaa kamalaa kasaa sokeria kehoonsa”

Ylipainoinen ihminen ei automaattisesti ole sokerihiiri

Ja en hukuta tunteitani sokerisiin herkkuihin. Voi sillä kanafileelläkin lihoa, ei siihen aina sokeria tarvita. Ja mun tunteet on kyllä aika tarjottimella, ei niitä kauheasti ole tullut hukuteltua. Ylipaino ei automaattisesti tarkoita kamalaa kasaa sokeria, rasvaa ja tukahdettuja tunteita. Voi liikkuvainen ja salaattiakin syövä ihminen olla ylipainoinen. Kyse on kuitenkin kalorinsaannin ja -kulutuksen balanssista, joka voi horjua ihan sillä perus ruuallakin. Eipäs siis luokitella ylipainoisia ihmisiä heti sokeri- ja pullahiiriksi.

Rakasta kehoasi, läskeistä huolimatta

Itsensä rakastaminen ei ole kiinni ulkonäöstä tai syötyjen pullien määrästä. Itseään voi ja saa arvostaa, vaikka vatsa pullahtaisikin farkkujen vyötärön yli. Toki välillä tekee hyvää ajatella, voisiko se keho paremmin ilman tätä siideriä ja pitäisikö sittenkin ottaa rappuset hissin sijaan. Mutta älkää nyt herrantähden lakatko rakastamasta kroppaanne ylipainon takia! Sen sijaan rakastakaa sitä ylipainosta huolimatta.

Lue myös nämä:

Kesä tulee – Tässä vinkit upeaan kesäkuntoon!

Laihdutuskuvia

*****

Seuraa blogia: Facebook @parastaennenblogi, Instagram @parasta_ennen