30.9.2018

Itserakas menestyksellä leuhkija

Just nyt mulla on kaikki hyvin. Mikään ei erityisesti paina ja mieli on hyvä. Ei ole kriisiä. Ei draamaa. Mulla on hyvä flow ja arki on miellekästä. Ei ärsytä edes pystyynkuolleet kesäkukkaset terassilla. Ja tiedättekö mitä – tää tuntuu oudolta. On koko ajan sellainen olo, että onko tämä ok? Saako kaikki olla hyvin?

Tasapainoinen ja stressitön olotila on jotenkin niin epänormaali. Ei ole mitään mistä valittaa. Ei ole mitään, minkä toivoisi olevan paremmin. Sitä vaan…on. Tai sitten en vaan osaa olla tyytyväinen. Kamala ajatus.

“On koko ajan sellainen olo, että onko tämä ok? Saako kaikki olla hyvin?”

Draamaa ja skandaaleja tänne kiitos!

Me ollaan niin draaman rakastajia. En tiedä onko se suomalainen piirre, vai ihan kansainvälinen ongelma. Jollakin masokistisella tavalla me halutaan kehittää itsellemme ongelmia ja pahaa mieltä. Aina on pakko kaivaa joku osa-alue, mikä menee päin pyllyä ja sitten takerrutaan siihen. Pieni kivi kengänpohjassa pitää arjen särmikkäänä, eiks vaan.

Tai jos ei omassa elämässä ole ongelmia, voi lainata ongelmia kaverilta tai sitten kehittää niitä vaikka naapurin kanssa. Esimerkiksi sää, yömyöhään ajelevat mopopojat ja väärin parkkeeratut autot ovat oivia tapoja hankkia itselleen paha mieli. Sitä voi myös stressata kaverin hulttiomiehen vuoksi tai murehtia äidin korkeaa verenpainetta. Hyviä draamoja saa myös ihmisten sairaskertomuksista, kolmiodraamoista ja Facebookin kirppisryhmistä. Kun oikein tarpeeksi yrittää, alkaa muidenkin murheet tuntua omilta. Kohta onkin koppa täynnä sekä omia, kaverin että naapurin Masan ongelmia.

Saattaisit tykätä myös tästä postauksesta:
Ärsyttävät, iloiset ihmiset

Mulla menee hyvin = itserakas menestyksellä leuhkija

Silloin kun menee huonosti, siitä keksii puhuttavaa ystävän kanssa vaikka monta päivää. Mutta kun menee hyvin, ei siitä kovinkaan erikoista keskustelua saa aikaan. Todetaan vaan, että kuuluu ihan hyvää ja jatketaan keskustelua päivittelemällä liian kallista bensahintaa. Hyvin menemistä ja siitä kertomista pidetään joskus itsensä kehumisena. Ajatellaan, että omasta tyytyväisyydestään kertova ihminen leuhkii menestyksellään. Vaikka eihän se näin ole!

Kohta tulee kuitenkin joku kriisi, ei kannata nyt nuolaista ennen kuin tipahtaa

Kun eihän sitä voi mennä hyvin. Kohta tulee joku kriisi munkin oven taakse ja pyyhkii tän virneen naamalta. Parempi vaan varautua etukäteen eikä innostua liikaa. Kuulostaako tutulta? Sitten kun se kriisi tulee, kaipaamme taas niitä aikoja kun kaikki oli hyvin. Kai tässä on jonkinlainen pessimisti ei pety periaate. Putoaa matalammalta, kun ei koskaan kiipeä sinne ylös saakka.

Ottakaa ilo irti, silloin kun sitä on tarjolla

Mä nyt yritän toimia vasten mun normaaleja toimintatapoja ja kerron kaikille, että MULLA MENEE HYVIN! Täydellistä tämä arki ei ole edelleenkään, mutta ei sen kuulukaan olla. Tärkeintä on se oma fiilis omasta elämästä, oli se sitten millaista tahansa. Ihan sama, kestääkö tämä hetki sitten viikon vai kaksi, mutta just nyt menee hyvin. Ja aion ottaa siitä kaiken irti.

Seuraavan kerran kun te havahdutte siihen, että itseasiassa asiat on nyt aika jees, sanokaa se ääneen! Oikein kieritte siinä hyvässä fiiliksessä ja lataatte akkujanne sillä flowlla. Alamäki tulee kyllä jossain vaiheessa, mutta sen takia ei kannata jättää nauttimatta ylämäestä!