Miksi paino nousee dieetin jälkeen?

Mun surullisen kuuluisa Go Fat Go-dieetti päättyi muutama viikko sitten. Kokonaisen viikon jaksoin punnitsemista ja maitorahkan mussutusta. Kunnes huumaannuin valkoviinin ja hedelmäkarkin viettelevästä tuoksusta. Se siitä, persiilleen meni.

Tuon viikon aikana paino tippui yli kolme kiloa. Kolme kiloa! Miettikää kuinka paljon ihmisessä on ylimääräistä nestettä, kun tuollainen määrä painoa tipahtaa vain viikossa. Ei ihme, jos joskus on vähän pöhöttynyt olo.

Mutta se mitä tapahtui tuon viikon jälkeen, onkin mielenkiintoista. Paino hupsahti heti seuraavalla viikolla takaisin tuon 3 kiloa ja vielä vähän päälle! Käytännössä siis dieetin saldo oli +1kg. Miksi näin? Ymmärrän tuon kolmen kilon paluun, mutta mistä se ylimääräinen tuli? Eihän ihminen normaalistikaan liho näin nopeasti, ellei sitten asu ruotsinlaivan buffetpöydässä…

7 syytä, miksi paino nousee

Stressi

Rennosti ottaminen on helpommin sanottu kuin tehty. Sitä pelkää jokaista suupalaa, vahtii vyötärönympärystään ja stressaa jo etukäteen viikonlopuista, lounasbuffetista ja flunssan takia väliin jäävästä treenistä. Paino ja painonhallinta tuntuu olevan koko ajan mielessä. Stressi vie myös yöunet, joka taas vaikuttaa kehon aineenvaihduntaan. Lopulta stressi tekee just sen mitä pelkäsikin: lihottaa. Mulle ainakin on välillä tosi vaikea saada katkaistua sitä laihdutusmoodia ja stressi tietystä painoluvusta saa välillä liian suuret mittasuhteet. Mitä lyhyempi ja tiukempi dieetti, sitä enemmän tuntuu stressiä pudotuksen pysyvyydestä olevan.

Itsensä palkitseminen ja mieliteot

“Mä otan tän viikonlopun rennosti, nyt kun diettasin hienosti viikon”. Kaikki tietää miten tässä käy. Vaikka olin vaan viikon dieetillä, kasvoi mun mieliteot hurjasti. Kaikkea teki mieli ja kaikki oli jotenkin “sallittua” koska olin juuri todistanut pystyväni olemaan myös siistillä ruokavaliolla. Lopulta sitä päätyy syömään lähes kaksinkertaisen määrän verrattuna normaaliin. Ei ihme, että kilot palasi korkojen kera.

Elimistö paikkaa energiavajetta

Elimistö on selviytyjä. Sen tehtävänä on pitää meidät elossa äärimmäisissäkin olosuhteissa. Keho pyrkii aina takaisin balanssiin. Suuri ja nopea energiavaje pelästyttää kehon ja hätäpäissään se kehittää kaikenlaista metkaa selviytymismekanismia, jolla se sitten pyrkii nostamaan kehon energiavajeen entiselleen. Ja rasva ja neste on keholle nopea tapa paikata vajetta. Kabum! Läski tuli takaisin, kaksinverroin.

Elimistö korvaa menetetyn nesteen

Kaikki se dieetin aikana poispissattu neste pitää saada korvattua jollakin. “Tää diettaaja on hei kuiva, täyttäkää se äkkiä nesteellä!” Ja taas Kabum. Vedenjuonti vähentäisi tätä, mutta jotenkin sekin tuntuu unohtuvan dieetin jälkeen…

Hidastunut aineenvaihdunta

Pienempi elopaino=pienempi kulutus. Eli jos ennen pystyi vetämään 2000 kaloria lihomatta niin hähää, nyt et pysty! Aineenvaihdunnalla menee helposti muutenkin puurot ja vellit sekaisin, varsinkin jos sen päätä sekoittaa nopeilla ja rajuilla muutoksilla. Myös pitkään jatkunut laihdutus saa aineenvaihdunnan toimimaan laiskasti.

Ruokarytmin muutos

Dieetillä syödään hienosti 5 kertaa päivässä ja ateriavälit pysyvät kurissa. Mutta dieetin loputtua mulla ainakin esim. välipala katoaa helposti kokonaan päivästä. Jotenkin sitä ajattelee säästävänsä päivän kaloreita iltaa varten tai jotain…Sitten illemmalla on huutava nälkä ja tulee mätettyä taas tupla-annos. Tasainen ruokarytmi pitää kehon toimivana ja nälän kurissa.

Makrojen muuttuminen

Vaikka söisit määrällisesti saman verran, muuttuu helposti ruoka-aineiden suhde toisiinsa. Mäkin syön kyllä edelleen salaattia mutta proteiini korvautuu helposti leivällä ja fetajuustolla. Ei hyvä. Vaikka kalori on kalori, käyttäytyy proteeinista saatu energia kehossa ihan eri tavalla kuin vastaavasti hiilarista saatu energia. Ihan turhaan ei siis makroista jauheta.

Mikä meni metsään? Olitko se sittenkin sinä itse?

Painonnousulle on olemassa ihan päteviä tutkimustuloksia ja moni näistä efekteistä on selitettävissä erilaisilla fysiologisilla tapahtumilla. Keho on monimutkainen otus ja sen toiminta vielä kummallisempaa. Ei tarvitse kuitenkaan olla erityinen ammattilainen ymmärtääkseen dieetin jälkeistä painonnousua, vaan pienellä mietintämyssyn käytöllä ihan tavallinenkin ihminen voi päätyä näihin samoihin päätelmiin.

Niin ja sitten on vielä se henkinen puoli. Vaikka osa painonnoususta onkin ihan meistä riippumatonta fysiologiaa, on suuri osa siitä myös sitä päänsisällä tapahtuvaa taistelua. Itsekuri, motivaatio ja asenne kamppailevat epätoivoa, mielitekoja ja pessimistisyyttä vastaan. Välillä se taistelu sitten hävitään ja päädytään lappaamaan donitsia kahdella kädellä. Tämäkin olisi tietty hyvä tiedostaa, ettei vaan päädy syyttelemään tähtien väärää asentoa vaan osaisi suhtautua painonnousuun realistisesti. Aika usein se vika löytyy sieltä itsestä, vaikka kuinka haluisi uskotella jotain muuta. Monesti se toki vaatii aikamoista itsensätutkiskelua, että osaa puolueettomasti arvioida sitä omaa metsään menoaan.

Omaan painonnousuun, sekä tähän GFG:n jälkeiseen että yleisesti, pätee nämä kaikki kohdat. Syön liikaa, liian hiilaripitoisesti, sählään aineenvaihduntani kanssa, stressaan, nukun liian vähän ja shokeeraan kroppaani toistuvilla eipäsjuupas -dieeteillä. Olen yllättävänkin tietoinen miksi näin on käynyt, mutta en jotenkin osaa tarttua näihin ongelmakohtiin. Mutta se tuli opittua, että viikon pikadieetti ei ainakaan kannata. Jatkamme siis kestävämmän ratkaisun metsästystä.