Miten irti lihottavasta elämäntavasta – vinkkejä lempeään aloitukseen

Sain tuossa kommentin lukijalta ja päätin ottaa aiheen ihan omaan käsittelyyn. Tiivistetysti lukijan kommentti meni näin: ennen normaalipainoinen intoliikkuja, nyt parisuhteen myötä kiloja kerääntynyt ja olo on ahdistunut. Hän kokee olevansa asian kanssa yksin, sillä avomiestä ei itseään huonot elämäntavat haittaa eikä kiloja miehelle kerry. Hän kaipasi vinkkejä niihin alun pikkuaskeliin, miten nykyisestä elämäntavasta saa itsensä murrettua irti.

Tähän aiheeseen en oikein kuvia keksinyt kun ei omaa naamaa voi kokoajan laittaa, joten kuvitan tämän nyt söpöillä eläinvauvoilla?

Tartun ensin tuohon miehen vastahakoisuuteen, pitääkö toisen tukea puolisoa ja olla mukana muutoksessa?

Oma ukko on luontaisesti tuollainen hoikka, ollut joskus jopa varsinainen kuikelo. Mies voi vetää pitsaa, kebabia, suklaata ja olutta – eikä näy missään. Minä olen se, joka lihoo jo tuoksuista, kun toinen voi mättää kiduksiinsa mitä tahansa. Mitä luulette, kiinnostiko sitä syödä salaattia mun kanssa solidaarisuudesta, kun laihdutin? Toinen meidän perheessä oli lapset, ei paljon napannut heitäkään vaihtaa kalapuikkoja paneroimattomaan sei-fileeseen mun takia.

Toista ei voi vaatia muuttamaan elämätapojaan vasten tahtoaan, ja varsinkin jos ongelma on vaan toisella osapuolella. Mutta olen myös sitä mieltä, että saman katon alla asuttaessa ruoka on yhteinen asia ihan siinä missä siivous tai kissan ruokintakin. Jääkaapin sisältöön pitäisi löytää joku keskitie; toinen ei voi raahata kaupasta karkkia ja jäätelöä, jos tietää toisen yrittävän näitä välttää. Ja taas toisen pitää sallia puolisolle herkutteluhetkiä, vaikka itse ei niitä harrastaisi.

Ja onhan se nyt rakkautta, että on toisen tukena myös omalla esimerkillä. Edes vähän. On vähän miehestä ja parisuhteesta kiinni, miten tähän tilanteeseen pääsee. Keskustelemalla, ajan kanssa tai vaikka vetoa lyömällä. Joskus riittää, kun sitkeästi itse pitää kiinni päätöksestään syödä terveellisemmin ja liikkua. Toinen tulee sitten omaa tahtia perässä. Jos asia on toiselle oikeasti tärkeä, toinenkin toivottavasti oppii sitä arvostamaan.

Omassa parisuhteessa asiat etenivät vähän omalla painollaan, hitaasti mutta varmasti koko perhe on siirtynyt enemmän kasviksien ja täysjyvän pariin. Jos miehen tekee mieli pitsaa, hoitaa hän usein mielitekonsa esim. työpäivän lounastauolla eikä tuo tuoksuvia pitsalaatikoita kotiin kiusakseni. Hänellä on myös karkkikätkö autossa, ettei enää tänne sisälle raahaa niitäkään? Tällä hetkellä meillä on suht hyvä ruokaharmonia, vaikka edelleen minä sitä tarkkailua joudun tekemään eikä hän. Liikunnan kanssa meillä ei ole koskaan ollut ongelmaa, molemmat harrastaa sitä mitä haluaa ja aikataulut sumplitaan yhdessä.

Sitten niihin vinkkeihin, miten pääsee lempeästi ja pikkuaskelin alkuun?

– Ensinnäkin hienoa, jos olet ahdistunut olotilaasi! Turhautuminen, kiukku ja huono fiilis voi olla suuri voimavara. Ilman negatiivisiä fiiliksiä, on vaikea saada aikaan muutosta. Käännä ajatukset toisin päin ja käytä niitä tarmona, joka vie eteenpäin.

– Toisille sopii raivokas alku, toisille hidas syttyminen. Itse suosittelisin hitaampaa käynnistymistä, varsinkin jos asiat ovat ihan retuperällä. Koko elämän uusiksi laittaminen yön aikana ei useinkaan ole kestävä ratkaisu. Raivolla saa nopeammin tuloksia mutta sitten ollaankin ongelmissa…Tee muutos osissa, esim. lisää ensin päivään rytmi, sitten lisäät kasviksia ja vettä, seuraavaksi tarkistat annoskoon ja mistä ruokasi koostuu, sitten lisäät liikuntaa jne. Ota aina yksi osa-alue haltuun ja jatkat sitten seuraavaan. Tähän menee aikaa mutta jo parissa kuukaudessa olet raiteilla!

– Aseta jonkinlainen tavoite. Mielellään sellainen, jonka voit saavuttaa lähitulevaisuudessa. Kahdenkymmenen kilon laihtuminen voi olla hyvä tavoite pitkälle aikavälille, mutta alkuun esim. “Käyn viikon ajan joka ilta kävelyllä” riittää mainiosti.

– Osta uusia liikuntavaatteita. Hienot treenivaatteet saa heti pari kiloa katoamaan! Älä osta tavoitevaatteita, vaan sellaisia missä viihdyt juuri nyt.

– Heitä kaapista pois kaikki ylimääräinen herkku. “Syön nämä ensin, ettei mene turhaan hukkaan” periaate ei kannata. Älä säilö herkkuja mihinkään varakaappiin vaan heitä roskiin.

– Kaverin saaminen mukaan projektiin auttaa aina. Jos lähipiiristä ei löydy motivoitunutta kaveria, suosittelen lämpimästi PT:n hankkimista.

– Onko olemassa joku liikuntalaji, mistä pidät? Harrasta sitä! Jos et pidä mistään liikunnasta, yritä edes ulkoilla tai harrastaa hyötyliikuntaa. Marjastaminen, kävely tai vaikka haravointi on ihan jees!

– Aloita heti seuraavasta suupalasta ja lähde lenkille jo tänään. Huomenna kun heräät, olet jo aloittanut eilen!

– Jätä vaaka pois. Punnitsemalla voi jossain kohtaa seurata tuloksia, mutta syvällä rintaäänellä sanon; jätä vaaka pois. Mittaa onnistumista olotilallasi, vaatteiden istuvuudella ja energiatasojen nousulla.

– Muista, että projekti on hidas ja mutkainen. Olotila kuitenkin paranee nopeasti ja jo parissa viikossa fiilis voi olla ihan toinen.

 

Toivottavasti tästä oli apua!?