Kamala lihaskipu! Auttaako siihen mikään?

Tuskaa. Mä kävelen tällä hetkellä totaalisilla puujaloilla; ei taas hetkeen ole ollut tällaista lihaskipua! Eilen illalla nukkumaan mennessä jo aavistin, että rappusten alastuleminen tänään olisi vähintäänkin mielenkiintoista. Eikä mennyt arvaus ihan pieleen: ihan niinkuin joku olisi yöllä sahannut mun alaosan irti, ommellut väärinpäin takaisin ja sitten vielä tuikannut tuleen.

Kipeiden käsivarsien ja selänkin kanssa vielä tulee toimeen mutta jalat! Kun ei pääse autosta pihalle ja jokainen askel tuntuu siltä, että kaikki jousto puuttuu lantion ja nilkan välistä: sellasta pökkelöä suorin jaloin taaperrusta. Ja koittakaapa käydä pissalla! Vielä kun näin dieetillä siellä vessassa tulee käytyä sen 43 kertaa päivässä…

Jaa miten niin sattuu tää rappusien nouseminen?

Keskiviikkona oli meidän paritreenipäivä ja tehtiin rasvanpolttoteemalla alaosastoa. Mä kun en voi oikein ton olkapään takia nyt muuta tehdä kuin alavartaloa. Se oli sit sellainen kiva kyykkysetti että ai ai. Eilen vielä kävin kehonpainotreenissä, jossa myös oli jalat teemana. Siihen päälle sitten vielä kävelylenkki, niin johan sujui tänään käveleminen yhtä luontevasti kuin suomalaisen small talk hississä ventovieraan kanssa.

Tiedän jo kokemuksesta, että tänään on se pahin päivä ja huomenna helpottaa. En millään tavalla nauti tästä, vaikka onhan sellainen pieni lihaskipu kiva muistutus siitä, että on ahkeroinut. Aina näin kipeänä ollessani mietin, että mikä siinä on, että pitää hankkia tämä itselleen kerta toisensa jälkeen? Itsellänihän lihakset kipeytyy lähinnä tottumattomuudesta; siis liian harvasta treenimäärästä. Toisin sanoen tätä voisi välttää treenaamalla säännöllisemmin.

Salille menossa ja ai kun namia, lisää rappusia näille jaloille!

Muistan miltä tuntui, kun ihan ensimmäisiä kertoja oli näin kipeä. Kun ei ollut yhtään varautunut sellaiseen ja naivisti kuvitteli, että se salitreeni oli se vaativin osuus. Kunnes sitten 28 tuntia myöhemmin menee jalat alta ja pitää oikeasti miettiä, onko vessahätä oleellinen syy nousta sohvalta ylös. Pelkäsin jääväni ikuisesti puolihalvaantuneeksi. Sellaisen lihaskivun jälkeen kysytään tuplasti motivaatiota palata sinne salille – kivun alkulähteelle.

Auttaako lihaskipuun sitten mikään? Miten sitä voisi välttää? Mistä se johtuu?

Treenatessa aiheutamme lihaksiin pieniä vaurioita. Levossa sitten keho korjaa nämä vauriot ja päättää samalla tehdä lihaksesta isomman, vahvemman ja kestävämmän: jotta tulevaisuudessa rääkkiä kestäisi paremmin. Prosessi on normaali ja näin käy aina, kun harrastamme liikuntaa. Kipua syntyy varsinkin aloittelijoilla, kokeiltaessa uusia liikkeitä ja kovalla teholla tehdessä. Lihaskipu (DOMS) on pahimmillaan 1-3 vuorokautta treenin jälkeen. Huom! Lihaskipu ei ole sama asia kuin hyvä treeni, treeni voi olla onnistunut ja perillemennyt ilman kipuakin.

Auttaako siihen mikään? Ehkä. Ehkä ei. Toiset venyttelee ja toiset kävelee. Kokeilemisen arvoisia juttuja kumpikin mutta kannattaa olla varovainen, sillä lihas ei kipeänä käyttäydy normaalisti ja helposti esim. venytellessä tekeekin lisää tuhoa. Kokeile myös kylmähoitoa. Oikein pahassa tilanteessa särkylääkettä, tosin jotkut tästä sanovat että hidastaa palautumista entisestään. Paras keino taitaa olla aika; anna kehon tehdä korjaustyönsä.

Ainoa tapa välttää lihaskipua on totuttautuminen (tai se, ettei koskaan liiku mutta se ei nyt ole vaihtoehtona). Hyvä lämmittely ja jäähdyttely saattaa myös auttaa ehkäisemään kipua. Vaikutusta on myös palautumisen tehostamisella eli hyvää sapuskaa treenin jälkeen ja riittävästi lepoa.

Onneksi tällaisia totaalisia treenikipuja on suht harvoin, ei kannata niiden takia jättää hyvin alkanutta treeniputkea kesken!