Go Fat Go:n varjopuoli – kannattaako se sittenkään?
Nyt on kohta kolme päivää takana Go Fat Go dieettiä. Olen seurannut ahkerasti dieettiporukan omaa Facebook-ryhmää, jossa on yli 20 000 laihduttajaa. Koko nettivalmennuksessa on mukana hieman alle 60 000 ihmistä! Miettikää, jos jokainen saisi pysyvästi tiputettua 3 kiloa, tekisi se yhteensä 180 000 kadotettua rasvakiloa.
Mutta. Väkisinkin miettii, onko tämä nyt sitten oikea tapa tarttua kansan vatsamakkaroihin? Saadaanko tällä aikaan muuta kuin stressiä, ahdistusta ja epäonnistumisia? Onko meillä kolmen viikon kuluttua kauhea piikki kebabravintoloissa, kun tuo 60 tuhatta diettaajaa hyökkää “palkitsemaan” itseään kovasta työstä? Tuhotaanko tässä mahdollisesti monen motivaatio?
Facebookissa Fitfarmin edustaja avasi videolla syitä, miksi tällaiseen valmennukseen ollaan päädytty ja minkä takia sen rakenne on mitä on. Tarkoituksena oli tarjota matalankynnyksen mahdollisuus niille, jotka muuten eivät tällaisiin valmennuksiin tarttuisi. Ruokavaliot tässä dieetissä ovat tarkoituksella tiukkoja ja vähäkalorisia. Kaikkeen on olemassa joku syy: miksi pitää syödä niitä soijalesetiinirakeita ja miksi ruoka pitää punnita grammalleen. Fiksuja periaatteita ja näiden sääntöjen takana on oikeasti ammattitaitoisia ihmisiä.
Mutta kun ei sitä parasta tulosta välttämättä saavuteta noudattamalla täydellisiä ohjeita. Onnistunut laihtuminen vaatii niin paljon enemmän kuin vain jääkaapin oveen liimatun A4:sen.
On varmasti totta, että ilmainen pikadieetti on houkutellut linjoille runsaasti ylipainoisia ja heikot ruokailu- ja liikuntatottumukset omaavia ihmisiä. Hienoa, että he päättivät lähteä mukaan muuttamaan elämäntapojaan! Mutta dieetti tuntuu monelle olevan liian kuormittava, varsinkin niille, joilla ei ennestään ole kokemusta järkevästä laihduttamisesta, terveellisestä ruuasta tai liikkumisesta. Osalle ruokaa on liikaa, toisille liian vähän. Toiset kärsivät päänsärystä, osa varpusparvesta. Toisille treenit ovat liian rankkoja. Ei oikein osata arvioida, mikä on terveellistä ja mikä ei. Stressiä, ahdistusta ja epävarmuutta on linjoilla. Ja kun nämä ihmiset kyselevät “tyhmiä” kysymyksiä, teilataan heidät nurkkaan ja kimpassa ihmetellään, miten toinen kehtasikin vaihtaa mustikan appelsiiniin. Jostain syystä tuohon ryhmään on eksynyt aikamoinen “ryhmähenki”, ehkä juuri siitä syystä että porukka on niin sekalaista.
Tuntuu, että osa laihduttajista on liian kaukana todellisuudestaan. Uudet rutiinit eivät istu omaan arkeen, on vaikea noudattaa sääntöjä kun ei niitä edes ymmärrä. Tuntuu epämukavalta, menee hirveästi aikaa foodpreppiin ja kaikki maistuu kakkalta. Jos joutuu maitorahkaa vetämään väkisin kiduksiin oksennusta pidättäen, on aika todennäköistä että palaa siihen tuttuun ja turvalliseen juustoleipään dieetin jälkeen. Toki epämukavuus ja erilaiset olotilat ovat aika normaaleja laihduttaessa. Onhan se keholle shokki, kun äkkiä tungetaankin kaurapuuroa koneistoon sen normaalin pekonin sijaan. Mutta ei hei silti kuuluisi oksentaa aamupalaansa hoikemman kropan vuoksi!
Liian suuria muutoksia on hankala ylläpitää kovinkaan kauaa
Liian tiukalla dieetillä oleminen on kuin löysässä hirressä olisi. Makeanhimo kasvaa ja mielitekoja tuntuu olevan kaksinverroin. Sitten jonain yönä sitä löytää itsensä pimeästä kiskomasta purkkikermavaahtoa ja dieetti oli sitten siinä…
On monia muitakin tapoja laihduttaa, tämä Go Fat Go on vaan yksi niistä. Ehkä tämä ei ole 60 000 ihmiselle sopiva tapa, vaan oikeasti yli puolet tuosta porukasta kuuluisi maltilliselle dieetille ja johonkin pitkäaikaiseen valmennukseen. Muutamille suosittelisin ihan ravintoterapeuttia. Niin että tulosta tulisi tasaisesti, arki muuttuisi maltillisesti eikä tarvitsisi taistella koko ajan henkisiä ja fyysisiä demoneita vastaan.
On eri asia, jos kokemusta on jo vähän takataskussa. Mulle näiden ruoka-aineiden syöminen ei tuota tuskaa, ne on mulle aika normaaleja jo muutenkin. Treeniohjelmakaan ei kauhistuttanut mutta itseasiassa noudatan omaa ohjelmaani, koska koen sen tehokkaammaksi. Osaan suhteuttaa tämän dieetin sellaiseksi hetken huumaksi, jolla pääsee vähän kiinni parempiin valintoihin ja saa kätevästi itsekuria treenattua. Ymmärrän, että tällaisella periaatteella ei voi elää juurikaan tätä kolmea viikkoa pidempään. Tai voi. Mutta eri asia kannattaako.
Joten pieni neuvo teille, jotka nyt tuskailette tämän Go Fat Go valmennuksen kanssa.
– Älä murskaudu joukkopaineen alle. Et ole vain yksi nimimerkki foorumilla; olet paljon enemmän! Älä anna tämän kokemuksen masentaa vaan ajattele tätä sellaisena ylisuurena rock-konserttina: et ehkä näe tai kuule artistia, mutta kokemus voi olla mahtava!
– Ymmärrä, että pieni epämukavuus kuuluu asiaan mutta laihdutuksen ei tarvitse olla kuitenkaan täyttä tuskaa.
– Tieto on valtaa: opiskele perusravitsemusta, jotta tiedät miksi syöt ja mitä syöt. Netistä löytyy paljon hyviä artikkeleita ja kirjoituksia aiheesta. Ilman tietoa, on aika vaikea osata myöhemmin arjessa tehdä oikeita valintoja. Mäkin olen joskus aihetta sivunnut, teksti täällä.
– Mieti jo valmiiksi, mitä teet tämän kolmen viikon jälkeen? Palkkaa vaikka PT ja sovi ekat treffit kolmen viikon päähän.
– Ota tästä valmennuksesta parhaat palat mukaasi, unohda ne mitkä eivät kohdallasi toimineet.
Go fat go on minusta mainio startti nimenomaan ihmiselle, joka on täysin hukassa sen suhteen mitä pitäisi syödä ja miten usein. Ihmiselle joka on tottunut syömään kerran päivässä klo 18-21 välisen ajan ja ihmettelee kun lihoo, kun “enhän mä syö kuin kerran päivässä”. Sitä näkee ja tuntee sen muutoksen, jota säännöllinen syöminen saa aikaan, jos sitä ei ennen ole kokeillut.
Tottakai lähes aina ihan kaikista paras vaihtoehto ihmiselle kuin ihmiselle olisi Henk.koht. pt ja sen laatima ruokavalio yms. Mutta siihen vaan kaikilla ei ole varaa saati motivaatiota. Ja siksi on hyvä, että ihmiset pääsee tällaisten ilmaisten juttujen kautta kokeilemaan asioita.
Ihminen, joka gfg:n jälkeen palaa takaisin juustoleivälle ja pasteijoille tekisi sen todennäköisesti minkä tahansa lyhytprojektin jälkeen, koska ne jotka jo valmiiksi ovat “projekti” -asenteella ovat niitä jotka palaavat vanhoihin tapoihin “projektin” jälkeen.
Tietenkin, kun kyseessä on lähes 60 000 ihmistä on ihan täysin odotettua, että kyseinen valmennus ei sovi jokaisen pääkopalle eikä sellaisenaan edes kropalle. Motivaation puute karsii varmasti puolet porukasta jo ensimmäisen kahden viikon aikana. Etenkin kun ihmiset ei ymmärrä sitä, että jos oot tottunu vetämään normaalisti muffinssia niin kropalle kestää tasaantua tällaiseen täysin erilaiseen ruokavalioon. Siinä voi ribbe lentää muutaman päivän ja vaikka mitä.
Mutta joo. Luonnollisesti kun kyseessä on ilmainen valmennus on mukana paljon kaikenlaista porukkaa. Osaa kiinnostaa oikeasti ottaa selvää ja kokeilla uutta ja tutustua oman kropan toimintaan, osaa ei ja sitten on ihmisiä siltä väliltä. Murto osalle jäänee tuosta elinikäiset tavat. Ja loput sitten jatkaa elämäänsä niinkuin ennenkin.
Itse näkisin, että juuri tällainen täysin hukassa oleva ihminen hyötyisi enemmän muunlaisesta valmennuksesta/ruokavaliosta, kuin tästä. Toki riippuu paljon siitä omasta tahtotilasta ja asenteesta, miten haluaa valmennukseen ja näihin oppeihin suhtautua. Joillekin tämä varmasti on silmiä avaava ja helpottaa muutoksen tekoa tulevaisuudessa. Mutta vähän pelkään, että käy sellainen “Ala-asteen matikalla kvanttifysiikan luennolla” tyyppinen tilanne, on ihan mahdotonta yrittää sillä omalla tieto-taidolla rämpiä mukana.
Ja totta, että olotilassa aika pian huomaa positiivisen muutoksen ja ymmärtää, kuinka huonolla setillä on aiemmin elänyt. Mutta kestääkö se olotila? Kokemuksesta tiedän, että on aika helppo unohtaa se hetkellinen hyvä olo. Uskon, että tämä tarjoaa monelle vain teoreettisia oppeja eikä opeta sisäistämään näitä asioita. Kaikki menee hyvin niin kauan kuin noudattaa kirjaimellisesti ohjeita mutta sitten elämältä tippuukin pohja, kun tulee mutkia matkaan. Tämä tietty on ongelmana kaikissa tällaisissa lyhytaikaisissa ohjelmissa.
Go Fat Go on tosiaan hyvä startti ja onhan tuossa valmennuksessa paljon hyvää: juuri tuo ruokarytmi, oikeat ruoka-aineet, koti- ja salitreeniohjelmat, vedenjuonti, hyvät rasvat yms. Paljon järkevämpi dieetti tämä on kuin moni muu ja näitä periaatteita on oikeasti mahdollista noudattaa pidempäänkin, vähän ehkä kalorimääriä vaan voisi nostaa. Arvostan kyllä, että antoivat tällaisen mahdollisuuden meille ja tarjoaahan FitFarm maksullista jatkomahdollisuutta, joten ei tässä ketään jätetä yksin. Jos jotain dieettiä on pakko kokeilla, niin sitten juuri tätä.
Ehkä vaan haluaisin silti muistuttaa, että tämäkään ohjelma ei itsessään tuo onnea. Toivoisin, että mahdollisimman moni tuosta porukasta ymmärtäisi, että tämä on dieetti siinä missä muutkin ja pysyviä elämäntapoja tämä kolme viikkoa ei todennäköisesti tuo. Motivaation kannalta tämän sisäistäminen saattaa olla oleellinen asia. Ettei masennuttaisi, kun koetaan dieetti niin radikaaliksi ja aletaan epäilemään sitä omaa onnistumista. On lempeämpiäkin tapoja, jotka todennäköisesti toisivat kestävämpiä tuloksia.
Ihan huippu kirjoitus. Mullakin on tosi moni tuttu lähtenyt mukaan tuohon go fat go-valmennukseen. Osittain uskon että joskus tekee hyvää vetää jotain ihan A4 lapulta mutta itse kuitenkin uskon että ne lopulliset tulokset tulevat pikkuhiljaa asioita muuttamalla. Niinkuin itsekin olen tehnyt. Mielenkiinnolla kuitenkin odotan sun ja tuttujeni kokemuksia valmennuksesta.
M/Äiti jumppaa-blogi
http://www.lily.fi/blogit/aiti-jumppaa