Syysuimarin opas – vinkkejä ihanaan uintihetkeen
Syysuimarin opas – miten, millä varusteilla ja miksi
Minua Instagramissa seuraavat ovat huomanneet että käyn uimassa meressä kesän jälkeenkin. Vedet ovat jo viilenneet aika hyvin, meilläpäin noin seitsemässä asteessa. Olenkin ottanut käyttöön jo uintihansikkaat, jotka monet ovat bonganneet ja niistä ja muista varusteista kyselleet. Toivottiin pientä ohjeistusta ja siksi tänään teille kirjoittelin aiheesta. Syysuimarin opas, olkaa hyvä.
Syysuimarin opas
Moni on inspiroitunut uimisestani ja kyseleet paljon siihen liityvistä asioista – milloin lopetan uintikauden vai uinko läpi talven, mitä varusteita tarvitaan, mitä tulee huomioida, kuinka kauan uin, miksi uin jne… Olen vastaillut viesteinä takaisin, mutta koska viestejä tulvii hurjasti, tein kaikille kiinnostuneille pienen infopaketin syysuinnista ja nimenomaan omasta kulmasta katsottuna – mitä siitä saan tai mitä sillä tavoittelen, miksi se kiehtoo minua ja miten varustaudun viileään veteen.
Aloitetaan siitä, että uin myös talvella, joten tämä syysuinti on siirtymävaihe kohti avantoa. Syyn takaa ei monen yllätykseksi löydy terveystavoitteet tai urheilu, vaan jotakin muuta. Meri antaa minulle voimaa, tasapainottaa, poistaa stressiä, rauhoittaa ja virkistää tarpeen mukaan, maadoittaa ja tuo hyvää oloa. Luonnon monimuotoisuus, kauneus, vuodenaikojen vaihtelut, sään vaihtelut ja veden luonne, tekee luonnonvesissä pulahtamisesta ihanaa ja mielenkiintoista. Joskus meri suorastaan sulkee syleilyynsä, toisinaan taas näyttää voimansa ja roiskii päin kasvojani, ikäänkuin herätelläkseen minut pois pienestä päänsisäisestä maailmastani. Uinnin tai pulahtamisen aikana ja jälkeen olo on useimmiten ihana – kiire, stressi ja muu jää hetkeksi, on vain läsnäolo ja hetki.
Usein kysytään uintimatkaa ja aikaa – myös ohjeistusta kuinka kauan ”pitäisi” uida. Vastaisin tähän ettei ”pidä” uida lainkaan, jos se ei kutsu – kaikki ei todellakaan sovi kaikille tai kaikkiin elämäntilanteisiin ja hetkiin. Itse en ui suorittaakseni, vaan oman oloni mukaisesti ja luonnoa sekä sen voimaa kunnioittaen. Nyt kun vesi on viileää ja etenkin niinä aamuina kun ilman lämpötila on ollut nollassa tai jopa pakkasen puolella, on ollut hyvä huomioida myös uinnin jälkeinen kotimatka… Jos olen ollut meressä turhan kauan ja keho on mennyt liian kylmäksi, ei auta, vaikka kuinka laitan laiturilla uinnin jälkeen vaatetta päälle – kroppa vaan ei tunnu lämpiävän. Kehoa ja sen tuntemuksia kannattaa kuunnella vedessä ollessa tarkalla korvalla. Tähän aikaan vietän vedessä yleensä noin minuutista viiteen minuuttiin, jonka jälkeen keho alkaa kangistumaan ja varpaat jäätymään.
Syysuimarin opas – varusteet
Varpaiden jäätymisestä päästääkin sujuvasti varusteisiin. Tällä hetkellä käytän uintihansikkaita, jotka on valmistettu neopreenistä. Ne siis kostuvat kuten mikä tahansa kangas, mutta auttavat käsiä pysymään lämpimämpinä. Myös uintikenkiä voi käyttää, etenkin jos menee uimaan rannasta ja pohja on huono tai matka veteen vaatteiden riisumisen jälkeen on pidempi. Tarvitaan myös jokin uimapuku tai bikinit, tai jos on onnellinen ja pääsee uimaan ilman mahdollisia katseita, voi toki uida vapaasti alasti – se on ihanaa, mutta voin harvoin itse tehdä niin. Myös pipo on hyvä olla etenkin pakkasaamuina ja tuulisella säällä, sillä päästä haihtuu todella paljon lämpöä.
Syysuimarin opas – uinnin jälkeen
Uinnin jälkeen on syytä sujauttaa käteen lapaset tai sormikkaat, etteivät märät kädet jäädy totaalisesti. Myös villasukat ovat usein odottamassa minua laiturilla uinnin jälkeen. Vaatteet kannattaa pukea päälle heti uinnin jälkeen ja varustautua sellaisilla vaatteilla, joihin on helppo märkänäkin sujahtaa – ei siis treenitrikoilla tai muilla tiukoilla vaatteilla... Pääasia, ettei keho jää kylmäksi ja loppupäivä mene horkassa. Tämä pätee erityisesti avantouinnissa, jonka jälkeen keho on hyvä pitää lämpimänä. Myös lämmin juoma, vaikka tee tai kahvi termarissa lämmittää ihanasti ja tekee olosta ihanan. Etenkin talvella tämä on minulle must!
Tässä muutama ajatus syysuinnista ja siitä, miksi uin meressä päivittäin. Muistutan vielä kaikkia ettei tämä ole suoritus tai ettei tätäkään ole hyvä suorittaa, vaan mennä jos ja kun siltä tuntuu. Stressaava avanto- tai syysuinti ei tuo mitään hyvää – päin vastoin…
Jos jokin jäi askaruttamaan – kysy, yritän vastailla parhaani mukaan.
Iloa ja ihanaa oloa!
<3 Karita
P.S. Koska WE LOVE YOU – päätimme mieheni kanssa antaa – 40 % alennuksen kaikista SuperLemonin, Bulk Superfoodsin ja Evolutionin -tuotteista. Alennus o voimassa 18.10.2018 saakka! ALENNUSKOODI on WELOVEYOU – jos kiinnostaa voit käydä kurkkaamassa tarjonnan TÄSTÄ.
kuvat: Emma Ronkainen
uima-asu: Röhnisch
pipo: Kati Niemi /KN Collection
Lisää iloa, inspiraatiota, reseptejä, kauneutta ja paljon muuta löydät aiemmista postauksista!
Ilolla seuraan myös Rakkaudella, Karita –blogini jakoja somessa!
Feta-parsakaalivuoka
Olisi ilo jos tapaisimme myös somessa: Instagram @karitatykka | Twitter @karitatykka | Snapchat karita-tykka ja FB
kiitos!
Asun merenrannalla, käyn myös uimassa vielä ja aina kun katson sun ig:tä ajattelen että hitsi Karita ui vieläkin, mun pitää myös nyt kun selvisi että uit läpi talven niin itse voin kohta lopetella. Koukuttavaa puuhaa ja niin ihana olo tulee mutta en jatka enää jäiden tultua. Hyvää uintitalvea sulle
Kiitos, ihanaa syksyä!
Iloa,
Karita
Luonnonvesissä uiminen on niin terapeuttista. Ennen veteen menoa ei oikein voi tietää minkälainen fiilis on, vasta vedessä huomaa olenko tänään kauemmin vedessä. Kesäuinti on ihanaa kun voi uida pitkälle ja olla niin kuin yhtä veden kanssa. Talviuinti on sellaista pyrähtämistä, muutama veto. Se on jännä miten hyvältä voi tuntua kylmä vesi uidessa ja se upea tunne kun nousee ylös vedestä. Olen huomannut että ennen veteen menoa on hyvä lämmitellä ensin, esim pieni kävelylenkki silloin uiminen tuntuu mukavammalta ja kun käy useamman kerran viikossa niin kroppa tottuu paremmin ja nautinto on suurempi. Kiitos Karita hyvästä informaatiosta.
Kiitos Hannele.
Samaa mieltä – luonnonvesissä on sitä jotakin.
Iloa ja ihanaa viikonloppua!
Karita