Retriitti, jota en unohda koskaan
Retriitti, jota en unohda koskaan – voimallinen matka 
Kolme viikkoa sitten lähdin aamulennolla kohti neitsytmatkaani – edessä oli retriitti, jota en unohda koskaan. Määränpäänä oli Nurmes ja Bomba. Oli tullut aika pitää ensimmäinen oma retriitti. Merkityksellistä tästä teki myös se, etten ollut koskaan sellaista pitänyt, mutten myöskään ollut toisten vetämillä retriiteillä! Minulla ei siis ollut mitään kuvaa siitä millainen retriitin ”tulisi olla”. Jälkeenpäin uskon, että se oli ainoastaan hyvä asia ja reissu oli oman näköiseni – uniikki kokonaisuus, jossa ei ollut mallinnettu muita retriittejä. Ohjelman runko oli selkeä, mutta paljon jätin myös sen varaan, millaisia naisia ja energioita matkallani kohtaan. Samalla tavalla tulen tekemään jatkossakin – omaan intuitioon ja sydämeen luottaen.
Saavuimme Uumen hyvinvointitapahtumien Johanna kanssa Nurmekseen ja Bomballe. Valkoiset hanget kimalsivat kauniisti auringonpaisteessa, lintujen laulu lomosi suloisuudellaan ja Bomban sisällä rento elävä takkatuli ja ystävällinen hekilökunta toivotti tervetulleeksi kylään – ihastuin Bombaan välittömästi! Sain huoneen ja majoittauduin, sitten aloinkin valmistautumaan pian alkavaan retriittiini. Rantasaunan talolla minua odotti ihana intiimi tila, jossa oli tarkoitus pitää molemmat retriitin luennoista. Tilaan tulvi valoa ja edessä siinsi kaunis Pielisenjärvi, jonka jää vielä peitti alleen. Saunakin oli lämpimänä, jos vaikka joku osallistujista haluaisi heti jäädä päivän päätteeksi saunomaan. Asettelimme tilan kauniiksi ja testasimme tekniikan. Sitten olikin aika ottaa ihanat naiset sisään ja lähteä ”matkaan”.
Retriittiläiset saapuivat paikalle ja heti ensi kohtaamisesta lähtien ymmärsin ryhmän olevan ainutlaatuinen ja hyvin avoin. Kauan ei ensimmäisiä kyneleitäkään tarvinnut odottaa, mikä kertoi vahvasta luottamuksesta ja avoimuudesta ryhmän kesken. Vapauttavaa, aitoa ja avointa – myötäeläviä kanssasisaria talo täynnä. Ryhmästä paistoi ehdoton luottamus, uteliaisuus, innostus ja tiedonjano. Ensimmäinen kahden tunnin luento venyi hieman pitkäksi ja lopettelimme päivän yhteisen ohjelman ohjattun rentoutusharjoitukseen. Siitä jokainen sitten lähti touhuilemaan mitä toivoi. Osa meni hoitoon, osa illalliselle, osa kävelylle luontoon ja niin edelleen. Oli hyvä hetki ottaa tauko ja hengittää hetki luennon infoa pureskellen. Itse menin, minulle täysin vieraaseen Stendo N.O.logy -terveyshoitoon – olin kovin utelias. Hoidon teki Sami, jonka ammattitaitoisiin käsiin uskaltauduin mieluusti. Jalat ja lantionalue kiedottiin hoitopukuun. Hoidossa tuotetaan yksilölliseen sydämen sykkeeseen synkronoituja peräkkäisiä sykäyksiä, jotka vaikuttavat koko kehoon. Koska ajankohta oli ilta, valitsin tunnin rentouttavan hoito-ohjelman, joka todella teki sen – rentoutti. Hoito perustuu mikroverenkierron parantamiseen ja nestetasapainon sekä solujen uudistumisen optimoimiseen. Samalla laitteella voi tehdä monenlaisia hoitoja eri tarkoituksiin. Lisää hoidosta voit halutessasi lukea täältä. Sen jälkeen menimme illalliselle ja siinä jutellessamme ilta venyikin kuin huomaamatta melkein puoleen yöhön.
Launtai-aamu alkoi keskivartaloa aktivoivilla tehokkailla liikkeillä, sillä uskon kokonaisvaltaisen voiman ja myös sisäisen vahvuuden hyötyvät vahvasta keskivartalosta. Sen jälkeen teimme pitkiä kehoa avaavia liikkeitä, jotka kohdistuivat alueisiin, joissa erilaiset tunnelukot usein majailevat. Siitä siirryimme Bomban laajan ja herkullisen aamiaispöydän tarjoilujen pariin. Pitkän aamiaisen lomassa keskustelimme ja nautimme pöydänantimista kaikessa rauhassa ja rennossa tunnelmassa. Sen jälkeen kaikilla oli vapaa-aikaa tehdä mitä halusi. Monet lähtivät jäälle nauttimaan auringosta ja luonnosta, toiset menivät hoitoon, jotkut levolle ja niin edelleen. Itse kävin haukkaamassa happea kauniissa Bomban maisemissa jonka jälkeen ryhdyin valmistelemaan seuraavaa ohjelmaa, joka oli raakakaaku work shop. Avasin raakakkujen saloja ja informaatiota samalla kun teimme version pähkinättömästä ja keväisestä limettipiiraasta. Lisäksi valmistin kokkisodan tyyliin toffee-moussen, sillä yksi osallistujista oli yllättäen allerginen avokadolle. Samalla siis syntyi uusi reseptikin… : )
Raakakakkujen maailmasta siirryimme lounaalle, lounaan jälkeen taas omaa aikaa, jonka itse käytin hyppäämälllä puoleksi tunniksi akupuntiohoitoon. Senkin teki Bomban Kinesiocenterin Sami. Tauon jälkeen oli vuorossa yhteinen meditatiivinen läsnäolokävely jäällä, joka päättyi rantamökkille ja luennon pariin. Parin tunnin valmennuksellisen luennon jälkeen oli kylpylän vuoro. Ah, mikä nautinto! Saunat, altaat, kylmä- ja kuuma-altaat hellivät ihanasti kehoa ja mieltä. Hyviä keskusteluita käytiin myös ulkoporeammeissa joista avautui ihana rauhoittava maisema Pieliselle – täydellistä. Altaiden hellästä huomasta siirryimme valmistautumaan illalliselle, joka kruunasi monella tapaa koko matkat. Siellä nautimme ihanasta ruoasta ja kauniista tunteista yksityisen kabinetin ovien suojassa.
Retriitti, jota en unohda koskaan päättyi sunnuntaina. Aloitimme viimeisen päivän aamuharjoituksella, jonka jälkeen nautimme pitkän aamiaisen ja keskustelimme, joimme kokemuksia ja vinkejä. Sen jälkeen minun oli aika hyvästellä ja lähteä kotimatkalle – toiset jäivät vielä nauttimaan hetkesi Bomban hoidoista ja luonnosta. Lähdön hetkellä vaihdetut halaukset olivat pitkiä ja lämpöisiä – kyyneliltäkän ei vältytty. Monet näistä ihanista naisita tapaan ilokseni myös seuraavalla retriitilläni, joka on marraskuun ensimmäisellä viikolla Kolin mahtavissa maisemissa. Siitä tuleekin sitten melkoinen matka – Kolin energia on hyvin voimallinen ja mullistavakin…
Retriitti, jota en unohda koskaan piti sisällään tunteita, liikettä naurua, muutoksia, tietoa, ymmärrystä, myötäelämistä, meditaatiota, terveyttä, kauneutta, hyvää oloa ja paljon paljon muuta. Annoin ärsykkkeitä kehon eri kerroksiin ja koskettelin eri energiakehojen osia, jotta muistijälki ja kasvu voisi olla mahdollisimman voimallista ja eheyttävää. Sain todistaa, miten noinkin lyhyessä ajassa tulee suuria muutoksia ja miten matka jatkuu retriitin jälkeenkin. Meillä on nimittäin suljettu fb-ryhmä, jossa matka jatkuu. : ) Yksi ihanimmista muutoksista oli itsevarmuuden löytyminen ja rohkeus. Nainen, joka ei aiemmin pystynyt katsomaan toista silmiin, kohtaa nyt rauhallisella, itsevarmalla ja vahvalla katseella kenet tahansa – ihanaa. Muutokset olivat hyvin erilaisia ja uskon, että muutokset avautuvat lisää ajan kuluessa.
Sydämellinen kiitos kaikille ihanille Bomban voimanaisilleni – olette huikeita ihanuuksia kaikki! Tämä oli retriitti, jota en unohda koskaan – kiitos teidän. Kiitollisena ja inspiroituneena lähden kehittelemään seuraavaa retriittiäni Kolilla, joka pidetään marraskuun 2–4.11.2018. Nyt saa vielä toivoa retriitin toivesisältöä – kommentteihin voi tuikata toiveita. : )
Aurinkoa, ilo, rohkeutta ja elinvoimaa – juuri sinulle!
Karita
P.S. Kolin retriitistä avataan varauksille ennen kesää – lisää voit kysellä lisää täältä.
Kaipaatko lisää? Ei hätää – herkullisia reseptejä, kauneutta ja terveyttä löydät lisää alla olevista postauksista.
Elämä – ikuinen syy juhlaan
Hasselbackan myskikurpitsa
Pähkinä-suklaafudge
Seuraa myös: Instagram @karitatykka | Snapchat karita-tykka | Twitter @KaritaTykka
Kiitos