Onnellisen elämän salaisuus
Onnellisen elämän salaisuus – yksi asia nousee ylitse muiden
Mitä onnellinen elämä sinulle merkitsee? Missä sen juuret ovat ja mistä se kumpuaa. Onko se esimerkiksi elämää unelma-ammatissa, ystävät ympärillä, hyvä terveys, kauneutta tai parisuhde, jossa sinua arvostetaan ja jossa sinut hyväksytään. Onni on varmasti kaikkea näitä ja niin paljon muutakin, mutta onnellisen elämän syvin ydin on rakkaus – tulla rakastetuksi, kuulluksi ja kokea merkitystä. Ilman rakkautta ei muillakaan asioilla ole merkitystä. Rakkaus kulkee molempiin suuntiin ja on yhtä tärkeää saada antaa ja vastaanottaa rakkautta.
Rakkautta on monenlaista ja se näyttäytyy eri tavoin – tärkein on rakkaus itseään kohtaan. Sillä vaikka kuinka saisit ja antaisit rakkautta muille, ei se riitä ilman että tunnemme ja koemme rakkautta myös itseämme kohtaan. Tyhjästä on paha nyhjästä… ja vasta kun opimme rakastamaan itseämme ja hyväksymme itsemme kaikkine hyvine ja heikkoine puolinemme, voimme antaa myös muille. Itseään rakastaen valitsemme automaattisesti paremmin ja voimme elää rakkaudesta ja myötäinnosta käsin, iloiten ja innostuen myös toisten onnistumisista. Kun itsensä kanssa on riittävän hyvä olla, ei tarvitse panetella toisia, olla ”oikeassa” tai tuntea kateutta toisen menestyksestä.
”The greatest happiness of life is the conviction that we are loved; loved for ourselves, or rather, loved in spite of ourselves.”
— Victor Hugo
Onnellisen elämän salaisuus ei ole materiassa
Rakkaus ei tule egosta tai toimi sieltä käsin – aito rakkaus rakastaa kaikista epäkohdista huolimatta tai oikeastaan niidenkin kanssa – kokonaisena. Itsemyötätuonto ja rakkaus itseään kohtaan voi välillä tuntua hankalalta, etenkin kun syytämme itseämme jostakin tapahtuneesta, koemme epäonnistumista, häpeää tai kun tunnemme riittömättömyyden tunnetta. Itsekin äitinä tunnistan kuinka me äidit usein tunnemme riittämättömyyttä ja saatamme syyttää itseämme erilaisista asioista.
Rakkaus itseään kohtaan ei tarkoita itsensä korostamista tai omanarvon nostamista muiden yläpuolelle. Enemminkin se tarkoittaa sitä, että rakastaa itseään kaikkien puoliensa kera tai niistäkin huolimatta. Ei aseta itseään muiden yläpuolelle, muttei myöskään alapuolelle. On hyvä ymmärtää, että olemme kaikki samanarvoisia – riippumatta iästä, sukupuolesta, titteleistä tai meriiteistä. Olemme sieluja erilasissa ihmisten kehoissa.
Itsensä rakastaminen ei aina ole helppoa ja sitä on hyvä harjoittaa. Harjoittelen sitä itsekin – edelleen… Kun löytää rakkauden sisältänsä, on helpompaa antautua elämällä, antamiselle, vastaanottamiselle, auttamiselle ja rakkaudelle. On myös helpompaa olla tuntematta kateutta tai puutetta, ei tarvitse enää, kun voi elää sydämestä käsin. Rakkauden voima on valtava ja vahvistuu sitä enemmän mitä enemmän sitä jaamme. Tunne, koe, näe ja aisti rakkaus ympärilläsi ja etenkin sisälläsi.
Muista, että olet kaiken rakkauden arvoinen – me kaikki olemme.
Olisiko sinulla joku jolle voisit osoittaa rakkautta tänään?
Iloa ja valoa,
Karita
kuva: Emma Ronkainen
kuvauspaikka: Oitbacka gård
vaatteet: M.Gummerus
Lisää iloa, inspiraatiota, reseptejä, kauneutta ja paljon muuta löydät aiemmista postauksista!
Ilolla seuraan myös Rakkaudella, Karita –blogini jakoja somessa!
Ketogeeninen ja vegaaninen puna curry
Olisi ilo jos tapaisimme myös somessa: Instagram @karitatykka | Twitter @karitatykka | Snapchat karita-tykka ja FB
kiitos!
Hei,
olen miettinyt paljon miten vähentää digitaalista tietotulvaa, oli siten mukavaa fb, insta tms tai ns virallista uutisvirtaa ja minkä mallin annan myös lapsille.
Kuuntelen uutiset kerran päivässä esim seiskan uutiset ja se riittää. Työmatkat tai junassa/autossa istumiset käytin aiemmin kännykän selaamiseen kun se oli ns omaa aikaa ja selitin itselleni, että sitten en vilkuile viestejä iltaisin. Oli todettava, että huijasin vain itseäni. Eli päätin, että työmatkat yms kännykkä pysyy kiinni ja keskityn vaikka maisemien katseluun. Näin työpäivän jälkeen työasiat nollautuu ja mieli ei pyöritä kotona työ+someasioita vaan olen täysillä taas läsnä. Kun lähden ulos lenkille/kävelylle jätän kännykän kotiin tai laitan sen ainakin äänettömälle.
FB/Instan jne katson tyyliin ’kun huvittaa’ enkä usko jääväni mistään jälkeen jos katson ne kun minulla on siihen aikaa.
Kiitos tärkeän aiheen nostamisesta!
Itsellä on enemmän ja vähemmän some/ kännykkä kausia. Itselläni toimii parhaiten se, että hyvien yöunien takaamiseksi ei kännykkää klo 20 jälkeen. Inhimillistä, mutta tämä ei ihan aina toteudu, lähinnä viikonloppuisin. Arkisin toimii lähes aina. Mutta koska hyvin nukuttu yö ei ole itselle automaatio, tämä itselle asetettu tavoitetila toimii hyvin. Olen siis pääsääntöisesti klo 21 sängyssä, joskus jo huomattavasti aiemmin.
Toinen itsellä toimiva keino vähentää varsinkin Facebookin käyttöä on se, että itseäni ärsyttää siellä käyminen 😀 Kerran tai kaksi vuodessa vähennän huomattavasti sen avaamisen puhtaasti päättämällä. Saatan venyttää jopa niin, että käyn kerran viikossa katsomassa mitä on ”tapahtunut”. (Kuulostaa sille, että koukussa ollaan…)Aloitan toki sillä, että kun käyn vaikka nyt, seuraavan kerran avaan sivuston vasta illalla, sitten seuraavana iltana ja niin edelleen koko ajan pidentäen välissä olevaa aikaa. Minulla tämä toimii, ja nyt, kun otit asian esiin, päätänpä ryhtyä jälleen tuumasta toimeen. Instsgramia selailen paljon enemmän, joten sen vähentämiseen täytyy myös nyt paneutua. Aloitankin siirtämällä sovelluksen pois aloitusnäytöltä.
Hyvinvoivia päiviä!