Minun Aalto-hetkeni

Viimeiset viisi vuotta ovat olleet aikamoisia – monessakin mielessä. Olen saanut lapsen, tehnyt neljä ruokakirjaa, kirjoittanut kolmea blogia, synnyttänyt mieheni kanssa SupeLemon-tuotesarjan, opiskellut Life Coachiksi, tehnyt luento- ja juontokeikkoja ja paljon muuta. Olen myös joutunut jättämään hyvästit muutamalle ihmiselle elämässäni ja kokenut myös stressin, pettymyksen ja surun hetkiä – nekin kuuluvat elämääni. Kaikesta olen kuitenkin onnellinen ja kiitollinen. Päiväni ovat täynnä elämää, vaihtuvia tilanteita ja tunnelmia. Pelastukseni tämän kaiken hulabaloon keskellä ovat rakkaiden ihmisten lisäksi myös jooga ja etenkin meditaatio, joka kuuluu jokaiseen päivääni.

Sain osallistua Luhdan Aalto-pyyhekampanjaan, jossa oli tarkoituksena kuvata minun oma Aalto-hetkeni. Menin kylpyhuoneeseeni, katsoin Aalto-pyyhepinoa ja mietin, mitä nuo pyyhkeet minulle merkitsevät. Pehmeää kosketusta, rauhaa, omaa aikaa kylvyn jälkeen, hellyyttä kietoessani poikani pyyhkeeseen suihkun jälkeen ja puhtautta. Omat aaltohetkeni löytyvät altaalta, ammeesta, kylpyhuoneesta ja joogahetkistä. Näistä päädyimme kuvaamaan joogahetken minua inspiroivassa merimaisemassa. Tänään pääsette hiukan kurkistamaan kuvauspäivän kulissien taakse. Mitä kuvauksissa tapahtui ja minkälaisia fiiliksiä päivän aikana oli.

Aamu alkoi rauhassa kotonani, jonne ystäväni ja meikkaaja Suvi Tiilikainen saapui kahdeksan jälkeen. Aloitimme aamun rennosti kahvin ja raakakakun merkeissä, kuulumisia päivitellen. Täydellistä! Kun meikki oli valmis, lähdimme matkaan kohti kuvauspaikkaa, joka sijaitsi tällä kertaa Hangossa. Hankoon päästyämme tapasimme kuvaaja Jouni Haralan ja A-lehtien Tiina Garveyn kanssa. Tutustuimme maastoon, suunnittelimme kokonaisuuden ja ryhdyimme töihin. Kuvauspaikat löytyivät melko helposti ja huolellinen suunnittelu helpotti kuvausten kulkua. Tutussa porukassa työskentely oli todella mukavaa, eikä mereltä käsin tuivertava tuulikaan haitannut menoa. Onneksemme saimme kuvauspäiväksi kauniin auringonpaisteen – kylmä tuulihan ei kuvissa onneksi näy… Saimme kuvat otettua ja lähdin paluumatkalle Jounin ja Tiinan kyydillä. Autossa ei hiljaista hetkeä ollut, vaan juttu luisti ja fiilis oli korkealla. Kotiin päästyäni lämmin suihku oli tarpeen, sillä sen verran tuo viileä tuuli oli pureutunut kehooni. Lämpimän suihkun jälkeen olo oli ihana. – takana oli kuvauspäivä ulkona, raittiissa meri-ilmassa, kauniin luonnon ympäröimäni.

Minun aaltohetkeni on hetki, jolloin olen vahvasti läsnä, tunnen pyyhkeen kosketuksen ihollani ja tunteen kehossani. Joogatessa ja joogan jälkeen olen vahvasti läsnä – tietoinen kehostani ja sen tuntemuksista. Pyyhe on aina joko alustana, hikipyyhkeenä tai apuvälineenä harjoituksessani. Aalto-pyyhkeen selkeys miellyttää minua, sillä nautin yksinkertaisesta tyylistä ja designesta. Kotoani löytyy eniten valkoisia ja harmaita pyyhkeitä, mutta myös muilla väreillä on välillä kiva leikitellä. Värit piristävät ihanasti muuten kokonaan valkoisen kylpyhuoneeni. Kauniit ja värikkäät tekstiilit ovat helppo tapa vaihtaa tyyliä.

Katso kaikki Aalto-hetkeni kuvat täältä. Osallistu myös kilpauluun Instagramissa jakamalla oma Aalto-hetkesi hashtageilla #aaltohetki ja #luhtahome ja voita Luhta Homen upea tuotepaketti.

Tällaisia työpäiviä on ilo tehdä. Hyvä porukka tekee työstäni ihanaa! Kiitos siis kivasta työpäivästä kaikille ja myös Luhdalle, joka mahdollisti päivän. Millainen on sinun Aalto-hetkesi?

Iloa ja valoa,
Karita