MENETYKSESTÄ MAHDOLLISUUDEKSI

Menetyksestä mahdollisuudeksi06-1

 

Miten suunnan saa käännettyä menetyksestä mahdollisuudeksi? Oletko joskus halunnut tai kokenut tarvitsevasi kipeästi jotakin? Mielestäni paras tapa saada mitä tahansa on antaa muille sitä, mitä haluaa itselleen. Jos kaipaat rahaa, anna sitä jollekin, jolla on vielä vähemmän kuin sinulla. Jos tarvitset kuuntelijaa, tarjoudu kuuntelemaan jonkin toisen puhetta. Jos kaipaat apua, tarjoa apua sitä tarvitsevalle. Pyyteettömästi antamalla ja auttamalla, saat aina lopulta myös itsellesi. Se ei kuitankaan saa olla motivaattorisi, sillä silloin et toimi rakkaudesta vaan itsekkyydestä tai puutteesta käsin.

Sain jokin aika sitten viestin naiselta, jota olin koskettanut blogikirjoituksellani. Hän kertoi minulle oman tarinansa ja nyt haluan jakaa tuon tarinan myös teidän kanssanne.  Se on arvokas kertomus, monessakin mielessä, mutta opettaa arvostamaan jokaista hetkeä ja kuinka suuri menetys voi kääntyä mahdollisuudeksi. Tarina on totta ja sen päähenkilöinä ovat Amanda ja hänen vanhempansa. Kertojana toimii Amandan äiti, Elina.
P.S. Voi olla, että haluat ottaa nenäliinan viereesi… Minä ainakin tarvitsin sitä.

 

Menetyksestä mahdollisuudeksi05-1

”Aloin odottaa esikoistamme tammikuussa 2015. Raskaus sujui ihanasti; tyttö oli kova potkimaan masussa ja kasvoi hienosti. 15.9. synnytys käynnistyi, kaksi päivää ennen laskettua aikaa. Illansuussa supistukset olivat yltyneet niin koviksi, että lähdimme mieheni kanssa Naistenklinikalle. Sisäänkirjautumisen jälkeen meidät vietiin huoneeseen, missä kuunneltiin rutiininomaisesti sydänääniä. Amandalla oli ollut todella voimakkaat sydänäänet. Kun kätilö alkoi niitä kuunnella, hämmennyin kun mitään ei kuulunut. Todellisuus iski kun äänet eivät löytyneet edes siitä kohdasta, mistä ne olivat aina ennen koko raskauden ajan kuuluneet. Lääkäri kiisi paikalle ja totesi olevansa pahoillaan. Mitään ei ollut tehtävissä, tyttäremme oli kuollut kohtuun. Synnytys oli käynnissä ja raskain sydämin synnytin tyttäremme. Kun hän syntyi, saimme pitää häntä sylissä. Katsella hiljaa pienokaisen tuuheaa tukkaa, silittää sitä ja ottaa valokuvia. Kuvista onkin tullut meille todella arvokkaita muistoja.
Nimesimme tyttäremme Amandaksi. Se tarkoittaa rakastettua. Menetyksen jälkeen mietin todella, miten jatkaa eteenpäin. Tuntui käsittämättömältä, miten terve tyttö saattoi kuolla. Mitään lääketieteellistä selitystä tapahtuneelle ei koskaan löytynyt. Tuntui, että kunnioittaisimme Amandan muistoa parhaiten siten, ettemme katkeroituisi tapahtuneesta vaikka olimme murheen ja surun murtamia. Aloimme joka päivä miettiä, mistä olimme olleet juuri sinä päivänä kiitollisia. Samalla syntyi myös haave rakennuttaa kehitysmaahan koulu, joka nimettäisiin Amandan mukaan. Siten ne lapset, joilla ei olisi muuten mahdollisuutta koulutukseen, saisivat tuntea itsensä rakastetuiksi ja saisivat paremmat avaimet tulevaisuuteen. Luin lomalla Pencils of Promise -järjestön perustajan Adam Braunin kirjan. Järjestön tarina ja sen tapa tehdä hyväntekeväisyyttä läpinäkyvästi vakuuttivat ja päätimme alkaa kerätä varoja sen alla koululle, joka tarvittavan summan, 35 000 USD, ollessa kasassa, saisi nimekseen Amanda. Olisi ihan mieletöntä jos tämä haave saisi toteutua!

Huhtikuussa meille syntyi Amandan pikkusisko. Miten ihanaa olisikaan viedä hänet isosiskon muiston kunniaksi rakennetun koulun avajaisiin. Tämän haaveen toteutumiseen jokainen euro veisi eteenpäin ja arvostaisimmekin jos lähtisit hankkeeseen mukaan lahjoittamalla sivulla:
http://fundraise.pencilsofpromise.org/schoolcalledamanda

Haluaisin tällä meidän tarinalla rohkaista kaikkia, jotka kamppailevat kipeiden asioiden kanssa, että niille voi yrittää antaa jonkun kauniin merkityksen. Se on antanut ainakin meille voimaa elää päivä kerrallaan eteenpäin. ” – Elina

 

Menetyksestä mahdollisuudeksi03

Menetyksestä mahdollisuudeksi-1

 

Oma kokemukseni….

Olen vierestä seuranut oman siskoni läpikäyvän melkein saman tarinan ja menettävän kaksi ihanaa pienokaista. Elinan tarina siis kosketti minua erityisen paljon ja lukiessani kirjoitusta, valuivat suuret kyyneleet valtoimenaan poskillani. Tunnekuohu oli voimakas, eikä kyynelistä meinannut tulla loppua. Tiesin, että haluan auttaa jotenkin… Siksi jaan tarinan nyt täällä, teidän kaikkien, oman yhteisöni kesken. Sinun ei tarvitse lahjoittaa tai tehdä mitään, mutta sinulla on siihen mahdollisuus, jos niin haluat tehdä. Alta löydät vielä ohjeet kuinka toimia.

Menetyksestä mahdollisuudeksi – päätös on meidän

Toivon sydämestäni niin Elinan perheelle, sinulle kuin kaikille muillekin kaikkea hyvää tähän hetkeen ja elämään. Muistathan, että on vain tämä hetki – eilinen oli eilen ja huominen on vasta huomenna, mutta elämä on juuri nyt tässä hetkessä.

Rakkaudella,
Karita

 

Tässä vielä tiedot, miten lahjoittaminen toimii:
Kouluhankkeella on oma varainkeruu sivu, joka löytyy täältä:
https://fundraise.pencilsofpromise.org/schoolcalledamanda
Sivun yläosassa on heti keltainen Donate-nappula, jota klikkaamalla
pääsee lahjoittamaan joko ehdotetun summan tai valitsemaan haluamansa
summan. Lahjoittaminen onnistuu näppärästi luottokortilla. Lahjoitus
on mennyt läpi kun tulee kiitos-sivu ja sähköpostiin saapuu
kiitos-viesti.

 

Kiinnostaisiko jokin alla olevista aiheista? Jos, niin klikkaa mukaan!

Herkullinen chia-vanukas

Chia-vanukas

Kampasimpukat ja mansikkasalsa

kesän suosikkiruokani

Kosketuksen voima

Kosketuksen voima

Seuraa myös: Instagram @karitatykka | Snapchat karita-tykka | Twitter @KaritaTykka

Kommentit (3)
  1. Kiitos Elinalle rohkeudesta jakaa oman elämänsä traagista tapahtumaa. Kiitos Karitalle, että jaoit sen meille. ❤️❤️❤️
    Perheen ja äidin tuskaa tuskin pystyy ymmärtämään. Ystäväni vierellä kulkeneena tiedän, että jokainen hengenvetokin vaati voimia. Kenenkään ei tulisi joutua kohtaamaan oman lapsensa menetystä.
    Lohdullista kuitenkin nähdä, että raskaasta kokemuksesta huolimatta Elinan perhe on koonnut elämänsä palasista ja ovat luomassa jotain todella arvokasta.
    Toivon sydämestäni Elinan perheen unelman toteutuvan ja onnea tuolle ihanalle pienelle tytölle. Kuvat ovat henkeäsalpaavia.
    Kiitos taas kerran muistutuksesta, että on vain tämä hetki ❤️

    1. karitatykka
      17.7.2017, 10:33

      Kiitos Maarit <3!

      Tämä hetki on se, jolla oikeasti on merkitystä. Se, että teemme parhaamme juuri tällä hetkellä, on parasta mitä voimme tehdä. Enkä nyt tarkoita vain suorittamista, vaan elämää ylipäätänsä – rakkautta, mielenrauhaa ja ajattelua ja toki myös erilaisia tekoja.

      Laitan viestisi myös Elinalle, jota sanasi lämmittävät myös varmasti. Hyvä kiertämään… : )

      Iloa ja rakkautta!
      Karita

  2. RAKKAUTTA JA INTOHIMOA - Rakkaudella, Karita
    6.11.2017, 11:32

    […] Menetyksestä mahdollisuudeksi… […]

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *