Kysymyksiä itselleni
Kysymyksiä itselleni… Olen oppinut kysymään itseltäni paljon kysymyksiä. Yleisimpinä kysymyksinä ovat; miksi, onko se totta, mikä ohjaa tekojani, miltä minusta tuntuu, miksi minusta tuntuu tältä ja mitä tunnetta tavoittelen toiminnallani? Kysymyksiä on paljon ja ne ovat auttamassa minua eteenpäin elämässäni. Ne myös auttavat elämään ja toimimaan sydämestäni käsin hiljentäen ”egon huutelua”.
Läsnäolo ja tunteiden sekä ajatusten tiedostaminen auttavat minua näkemään asiat rehellisesti ja kyseenalaistamaan omat totuuteni. Samaan aikaan se helpottaa minua hyväksymään kaiken mikä on. Se ei todellakaan ole aina helppoa tai tee kaikesta tapahtuneesta miellyttävää – joskus jopa päinvastoin… Pidemmän päälle se kuitenkin tuo minulle sisäistä rauhaa ja mahdollistaa energian suuntaamisen toisaalle ja minulle merkityksellisiin asioihin.
“Self awareness is the ability to take an honest look at your life without any attachment to it being right or wrong, good or bad.”
– Debbie Ford
“In the light of calm and steady self-awareness, inner energies wake up and work miracles without any effort on your part.”
– Nisargadatta Maharaj
“Everything that irritates us about others can lead us to an understanding of ourselves.”
– Carl Jung
Kysymyksiä itselleni
Oppiessani tarkkailemaan omia ja toisten käyttäytymismalleja, sanoja, eleitä, tekoja ja totuuksia, olen oivaltanut monia merkityksellisiä asioita. Muun muassa aina kun huomaan, että jokin ärsyttää minua jossakin tilanteessa tai ihmisessä, sukellan syihin ja kysyn ”miksi”. Kysymysten ja rehellisten vastausten avulla olen oivaltanut paljon itsestäni ja kehittynyt hurjasti eteenpäin omalla kasvumatkallani. Yksi suurimmista työkaluista henkisen kasvun matkalla onkin ollut juuri se, että olen opetellut esittämään kysymyksiä itselleni.
Mitä parempia kysymyksiä itsellesi esität , sen parempia vastauksia saat. Mahdollisuus sisäisen rauhan saavuttamiseen, onnelliseen ja tasapainoisempaan elämään paranee huimasti kysymysten avulla. Löydän ne aidot ja oikeat syyt oman käytökseni ja ajatusteni takaa. Useaan kertaan olen saanut itseni myös kiinni tilanteesta, jossa selittelen tai jopa valehtelen itselleni. Silloin on syytä jatkaa kysymyksiä ja päästä sitten hiljalleen asian ytimeen ja antautumiseen. Koen, että antautumisessa asuu vapaus. Enkä tarkoita antautumisella luovuttamista, vaan kokonaisvaltaista asioiden hyväksymistä ja vastustamisesta vapautumista. Kun lakkaan vastustamasta, vapautuu energiaa kaikkeen muuhun, enkä elä kärsimyksessä.
Millaisia kysymyksiä sinä esität itsellesi – vai kysytkö mitään? Voisiko ajatusten ja toiminnan tiedostaisesta olla jotakin hyötyä – voi!
Haastan sinut seuraavan viikon ajan tarkkailemaan omia ajatuksiasi ja syitä niiden takana – miksi minusta tuntuu tältä, miksi reagoin näin tai mikä on toimintani takana ja kuka sitä ohjailee?
Lupaan, että kysymällä näitä ja muita kysymyksiä oivallat ja kehityt paljon matkallasi kohti tasapinoisempaa ja aidompaa elämää.
Otathan haasteen vastaan?
Iloa,
Karita
kuvat: Emma Ronkainen
Lisää iloa, inspiraatiota, reseptejä, kauneutta ja paljon muuta löydät aiemmista postauksista – selaile siis myös niitä!
Kahden raaka-aineen suklaamousse
Olisi ilo jos tapaisimme myös somessa: Instagram @karitatykka | Twitter @karitatykka | Snapchat karita-tykka ja FB
kiitos!
Tätä teen itsekin. Just negatiivisia ajatuksia oon oppinu kyseenalaistaan, enkä vaan usko niitä enää sokeasti niinku aiemmin. Kysyn, että onko tää totta, ootko varma että asia on näin jne. Oon huomannu, että ajatukset ei oo kovin usein totta, jos ikinä. Ne vaan kumpuaa häpeästä ja riittämättömyyden tunteesta ja muusta ja yrittävät sabotoida mua parhaansa mukaan. Onneksi minä voin ”sabotoida” takaisin kyseenalaistamalla niitä.
Hienoa – upeita oivalluksia!
Eikö olekin mielenkiintoista tutkailla mitä siellä mielen koukeroissa tapahtuu ja mistä kaikki kumpuaa…?
Iloa ja ihania oivalluksia viikkoon,
Karita
Haaste vastaanotettu
Koko vuoden olen yhteen miljoonasta muistikirjasta kirjannut ylös 3 positiivista asiaa päivästä, mutta kielsin itseäni etten saa vastata lapset, kissat tai puoliso..
Tänään oli esim se, että pystyin hieman kutoa kun näpit pelitti sen verran ja jalatkin pelitti sen verran että pystyin kävellä 13 askelta ilman keppejä No sitä ei lasketa että sen jälkeen CRPS kroppa petti, mä kaaduin naamalleni mutta hei, mitään ei murtunut ja siitähän tuleekin kolmas positiivinen
Ihailtava asenne Pia!
Voimaa, myönteisyyttä ja lämimiä ajatuksia sinulle. Tuolla motivaatiolla ja asenteella paranet kyllä! Tämänkin menee ohitse.
Jatka (turvallista) harjoittelua ja jaksa keskittyä positiivisiin asioihin elämässäsi – <3
Iloa ja valoa,
Karita