Kiukutteleva pikkutyttö – kuuntele häntä
Kiukutteleva pikkutyttö – kuuntele häntä ja helpottaa…
Muutama päivä sitten huomasin kiukuttelevani kaikelle – elämälle ylipäätään. Päätä särki, olin nukkunut huonosti, ihmiset kohtelivat tylysti, vettä satoi, stressasi, ahdisti… Pieni tyttö sisälläni polki kädet puuskassa jalkaa maahan – ei, ei, ei! Kiukutteleva pikkutyttö – kuuntele häntä, tuli viesti sisältäni. Tunnistin tuon tytön hyvin, se olin minä noin kuusi vuotiaana – harmitti, eikä kukaan ei ymmärtänyt. Alkoi hymyilyttää ja mietin, miksi koen tällaisia tunteita ja paremminkin, miksi annan niille vallan?
En voi itse päättää, mitä tunteita nousee, mutta voin päättää, miten suhtaudun niin ja miten reagoin. Se, miten niihin reagoin määrää se, miten ne vaikuttavat. Puoli päivää siinä meni kuitenkin pyristellessä omien tunteiden kanssa, mutta sitten alkoi helpottaa. Ymmärsin jälleen kerran että kiukutteleva pikkutyttö kaipaa kuuntelua. Muistin taas sen vallan ja vastuun, joka meillä kaikilla on omasta elämästämme.
Infuse your life with action. Don’t wait for it to happen. Make it happen. Make your own future. Make your own hope. Make your own love.
And whatever your beliefs, honor your creator, not by passively waiting for grace to come down from upon high, but by doing what you can to make grace happen… yourself, right now, right down here on Earth.
– Bradley Whitford
Kuikkuun ja ärtymykseen voi jäädä rypemään tai tukahduttaa sen lohturuoalla tai vaikka alkoholilla, mutta ne eivät tee tilannetta yhtään paremmaksi – päinvastoin. Otin pienen hetken, hengitin, pysähdyin ja kuuntelin, mistä kenkä nyt oikeasti puristaa. Miten luonnon kauan kaipaama sade olikin nyt niin ärsyttävää, halusiko päänsärky viestittää jostakin, mikä stressaa ja ahdistaa, ja mikä auttaisi siinä? Entä jos minulle tiuskineella henkilöllä on juuri nyt menossa eämänsä kamalin aika tai häneen sattuu – yleensä negattivisten kommenttien syynä ei ole vastaanottaja, vaan niiden sanoja. Kaikki lähtee itsestä.
Kiukutteleva pikkutyttö – kuuntele häntä
Kuuntelin ja loin suunnitelmat jotka helpottaisivat, ja olo alkoi muuttumaan. Pieni tyttö sisällä tuli kuulluksi, eikä hän muuta tahtonutkaan – vain huomiota ja hoivaa. Niin kuin Bradley Whitford yllä olevassa tekstissä toteaa, voimme itse ryhtyä toimeen ja toteuttaa elämämme. En jatkossakaan halua odottaa, että joku toinen tulee ja vie kiukun tai muun harmituksen mennessään – otan vastuun sisäisestä lapsestani ja teen sen itse.
Elämälle voi antautua ja sen aaltoihin heittäytyä, mutta saamaan aikaan kannattaa varoa joutumasta täysin virran vietäväksi, ja päättää, minne haluaa matkata. Jos suunta tuntuu väärältä, voi sitä aina korjata tai vaihtaa kokonaan – vanlinta on sinun.
Myötätuulta ja inspiraatiota viikkoosi,
Karita
kuva: Emma Ronkainen
Iloa, inspiraatiota ja terveyttä löydät lisää alla olevista postauksista.
Glteeniton ja vegaaninen kuningatarpiiras
Seuraa myös: Instagram @karitatykka | Snapchat karita-tykka | Twitter @KaritaTykka
Kiitos