22.10.2018

KIITOLLISUUS – surun keskellä

Kiitollisuus on jonkin myönteisen asian arvostamista, huomioimista ja energisöimistä. Lapsen hymy, rakkaan läheisyys, toisen armollisuus, ystävällisyys, onnekas tilaisuus, lämmin auringonsäde ihollasi, ruskan kauniit värit, perheen läsnäolo, kiireetön aamu tai herkullinen aamukahvi… Asia, jonka huomaat ja jonka huomaamisesta syntyy arvostuksen sekä kiitollisuuden tunne.

Minulta toivottiin paljon kirjoitusta kiitollisuudesta, kiitollisuudesta surun, avioeron, ahdistuksen ja uupumuksen keskellä. Siksi kirjoitan aiheestä tänään. Kun itse huomioin hyviä kiitollisuudenaiheita ympärilläni ja elämässäni, tunnen olevani onnellinen niin monesta – rakkaudesta, lapsesta, kodista, ystävällisistä ihmisistä ympärilläni, mahdollisuuksista, perheestä, luonnosta, ruoasta, valosta, merestä… Kiitollisuuden tunteita kohdatessani ja kokiessani tunnen samaan aikaan yhteyttä johonkin korkeampaan ja koen olevani osa jotakin suurempaa, joka kuulee minua aina, ja joka vakuuttaa, että elämä kantaa.

Kiitollisuus – älyn vai sydämen asia?

En tunne kiitollisuutta vain älyllisesti asioita arvostaen, vaan pyrin sukeltamaan syvemmälle, antamaan ja jakamaan sitä. Kirjoitan kiitollisuudesta ja luennoin ilosta, etsin asioita, josta voin olla kiitollinen ja fiilistelen, miltä ja missä kaikkialla voin tuntea sen. Pyrin jakamaa hyvää ympärilleni – joskun siinä onnistuen ja toisinaan taas en. Etsin ja koen tällä hetkellä kiitollisuutta myös tietyllä tapaa “tarpeen vuoksi”… Elämässäni on murheita, pelkoa ja surua – niiden huomioiminen ja niidenkin keskellä kiitollisuudenaiheiden etsiminen, huomioiminen ja tunteminen kantavat eteenpäin ja antavat voimaa.

Kiitollisuus voi mennä ohitsesi!

Liian kiireisenä asiat menevät ohitse. Tämän päivän maailma on täynnä velvollisuuksia, tehtäviä, suorittamista, stimulaatiota, ikäviä uutisia, rooleja ja häiriötekijöitä. Niin monia asioita, jotka vievät huomiomme helposti pois olennaisesta – elämästä, hengityksestä, kehosta, myönteisistä asioista ja tuntemuksista. Saatamme huomioida paljon, mutta tuntea hyvin vähän. Vietämme liaksi aikaa päässsämme, kun olisi, ehkä tärkeämpää kuin koskaan, laskeutua kehoon ja sydämmen alueelle.

Mieti, jos näkisit nyt jotakin myönteistä ympärilläsi, huomioisitko sen, antaisitko kaiken ihanan päästä sydämeesi juuri nyt? Jos ei nyt vaan myöhemmin – miksi? Mikä voisi olla tärkeämpää kuin myönteisten asioiden tunteminen ja niiden avosylin vastaanottaminen? Ei kovinkaan moni asia, jos minulta kysytään. Ymmärrän silti, että joskus kiire ja elämän eri roolit vievät mukanaan – minutkin, kunnes havahdun ja pysähdyn sydämeni äärelle.

Tänä maanantaina huomion asioita – tunnen sinut ja kiitollisuutta sinusta. Tunnen kuinka haluat voida hyvin, olla myönteinen, kokea yhteyttä itseesi, olla läsnä, olla sinnikäs ja kärsivällinen, palvella, rakastaa, tehdä hyvää ja elää. Tunnen sen ja arvostan sinua siitä. Liian moni tänä päivänä ei halua elää, kun taas toiset eivät haluaisi mitään muuta niin paljon kuin elää, mutta joilta ei kysytä, eikä anneta vapautta valita… Valitse elämä, tunne kiitollisuutta jokaisesta sydämenlyönnistä ja hengityksestä. Elämä on tässä, juuri nyt – älä anna sen valua ohitsesi.

Olen kiitollinen sinusta ja siitä, että olet siellä.
Iloa, valoa ja voimaa,
Karita

Helppo harjoitus kohti kiitollisuutta ja myönteisiä tuntemuksia:

Mieti ja listaa ylös, mitkä asiat tuovat iloa elämääsi. Millaisia myönteisyyttä lisääviä asioita voisit sisällyttää elämääsi? Mitä myönteistä voisit tehdä jo tänään?
Kirjoita ylös toimintasuunnitelma – miten, milloin, missä, kenen kanssa, jne.
Toimi, sillä hienot sanat eivät tee työtä puolestasi, vaaditaan myös tekoja. <3

EXTRA: Hanki kaunis motivoiva muistikirja ja kaunis hyvin rullaava kynä. Kirjoita siihen joka päivä kolme kiitollisuudenaihetta.

Tässä vielä linkitys aiempaan kirjoitukseeni kiitollisuudesta…

kuva: Emma Ronkainen