Kerro, kerro kuvastin…
Kerro, kerro kuvastin… Mitä peilistäsi näkyy?
Milloin viimeksi hymyilit itsellesi – omille ajatuksillesi, peilikuvallesi, saavutuksillesi tai valinnoillesi. Milloin katsoit itseäsi peilistä todetaksesi; ”olen ihana ja riittävän hyvä”? Liian usein olemme turhan ankaria ja kriittisiä itsellemme – etenkin me naiset! Peiliin katsoessamme näemme vain ”virheet tai puutteet”, ikään kuin emme kelpaisi tai olisimme aina jotenkin puutteellisia. Emme näe sitä vahvuutta, lahjakkuutta, kauneutta ja hyvää, mitä muut meissä näkevät, emmekä tunne sitä tunnetta, jonka toiset tuntevat olessamme seurassamme. Saatamme kaiholla katsoa toista ihaillen, kykenemättä näkemään samaa hyvää itsessämme.
Alitajunta ei nuku, lomaile, pidä taukoa tai ole poissa kuvioista koskaan. Se kuuntelee sisäistä puhettamme taukoamatta ja toimii sen mukaisesti. Kerro, kerro kuvastin… alitajunta kuulee myös vastauksen, joka nouse tästä kysymyksestä mieleesi. Onkin hyvä pysähtyä miettimään, mitä itselleen juttelee ja millaista sanomaa haluaa ajatuksillaan itselleen viestittää – tukeeko ajattelu sinua ja vie eteenpäin, vai lannistaako se sinut jopa lopettamaan? Olen saanut tehdä töitä oman sisäisen puheeni kanssa aika lailla – silti edelleen jään kiinni negatiivisesta vinoutumasta ajattelussani ja ikävissä uskomuksissani, joita itsestäni huomaan ajattelevani.
Smile in the mirror.
Do that every morning and you’ll start to see a big difference in your life.
– Yoko Ono
Aloitin mallintyö 15-vuotiaana ja tein niitä seuraavat 20 vuotta aktiivisesti – nyt 42 vuotiaana enää harvakseltaan. Myös julkisuudessa olen työskennellyt viimeiset 22 vuotta ja saanut oman osani arvostelusta ja toisten näkemyksistä minusta. Arvostelu ja ulkoiset vaatimukset ovat kuuluneet siis kauan työhöni ja kuuluu osittain edelleen, etenkin somessa, jossa jokaisella on oma mielipiteensä… Olen opetellut elämään sen kanssa, kunnioittamaan ja rakastamaan kehoani ja hyväksymään itseni alati muuttuvana, aitona ja ainutlaatuisena. Meissä kaikissa on jotakin upeaa ja ainutlaatuista hienoutta, vahvuuksia, joista saamme olla ylpeitä. Vahvuuksiaan on hyvä miettiä ja rakentaa elämäänsä niin, että niitä pääseen hyödyntämään töissä ja vapaalla.
Kun hyväksymme itsemme ja tunnemme riittävämme, saamme voimaa ja itsevarmuutta – mielikin tyyntyy, kun emme jatkuvasti tavoittele jotakin muuta kuin mitä olemme. Onnellisuus ja elämäilo lisääntyvät, kun elämme runsaudesta, rakkaudesta ja hyväksynnästä käsin puutteiden sijaan. Haluan kohdella itseäni hyvin ja antaa mielelleni ja keholleni, sitä mitä se kulloinkin kaipaa. Toisinaan siinä onnistun ja toisinaan huomaan olevani uuvuksissa kun olen venyttänyt kapasitteettiani liiallisuuksiin. Vaatii rohkeutta, läsnäoloa ja vahvaa tietoisuutta kuunnella kehoa ja noudattaa sen viestejä – piittaamatta siitä, mitä joku toinen asiasta ajattelee.
Kerro, kerro kuvastin – ken on maassa kaunehin
Seuraavan kerran kun näet peilikuvasi, sano sille jotakin ihanaa. Huomaa kaikki ihanat pienet yksityiskohdat, joista pidät – silkkinen iho, kauniit nilkat, pisamat nenän päällä, lempeä ilme kasvoillasi, ystävällinen katse ja keho, joka on mahdollisesti pystynyt kantamaan ja synnyttämään lapsen jne… Olet uniikki, hiukea kokonaisuus, jollaisia on luotu maailmaan vain yksi. Olet harvinainen taideteos, jonka arvo on mittaamaton. Niin usein kohtelemme maallista materiaa silkkihansikkain, mutta itseämme ja kehoamme kuin roskakasaa. Onko se tapa kohdella jotakin mittaamattoman arvokasta, johon ei varaosia saa – tai jos saakin, ovat ne aina alkuperäisosia heikompia?
Olet ihana ja ansaitse kaiken hyvän. Miltä se hyvä tänään elämässäsi näyttäisi?
Iloa ja hyvää oloa,
Karita
Lisää iloa, inspiraatiota, reseptejä, kauneutta ja paljon muuta löydät aiemmista postauksista!
Ilolla seuraan myös Rakkaudella, Karita –blogini jakoja somessa!
Vegaaninen ja kermainen kukkakaalikeitto
Olisi ilo jos tapaisimme myös somessa: Instagram @karitatykka | Twitter @karitatykka | Snapchat karita-tykka ja FB
kiitos!
Kiitos tästä muistutuksesta <3 Monesti sitä tulee ajateltua, että miten ihmeessä muut näkevät minussa jotain suurempaa kuin itse, mutta se on varmaan nimenomaan sitä, että keskittyy enemmän niihin asioihin, jotka ovat itsessä "huonosti", sillä asiathan ovat hyvin, koska olemme kaikki ainutlaatuisia sellaisina kuin olemme. Kiitos, tämä auttoi todella paljon ja sain tästä ajatuksesta voimaa tähän viikkoon <3
Ihanaa Kaisa – kiitos kun luit.
Voimaa ja valoa,
Karita
Mahtavat kiitokset taas tästä tärkeästä asiasta mikä niin usein unohtuu kaiken muun tohinan keskellä
Pirre <3
Kiitos kun pysähdyit ja vietit hetken tekstini äärellä. : )
Iloa,
Karita¨