Kateus vai myötäilo – kumman valitset?
Kateus vai myötäilo – kumman rakkaus valitsisi?
Miltä sinusta tuntuu kun näet, kuulet tai huomaat jonkun onnistuvan jossakin, jossa itsekin haluaisit onnistua? Tai jos jollakin on jotakin, mitä haluat tai joku saa jotakin josta itse koet puutetta… Millaisia tuntemuksia nousee?
Kateus vai myötäilo – kumman valitset?
Olen tuntenut vuosien varrella kateutta, useastikin. En juurikaan enää – olen ymmärtänyt, että se on hukkaan heitettyä energiaa ja saa negatiivisen energian määrän kasvamaan niin itsessä kuin ympärilläkin. Syy, miksi pohdin ja kirjoitan tästä, on kokemukseni jokin aika sitten…
Olin saanut kosmetiikan tuotteita testiin – teenhän tuotetestauksia työkseni. Mielestäni on myös kohteliasta myös kiittää tuotteiden lähettäjää, ja kun tein sen Instagramissa, sain nopeasti viestin, jossa kysyttiin olinko ostanut tuotteet. Vastasin etten ole kuten videossa kirjoitinkin, johon sain melkoisen ikävän vastauksen. Ikään kuin olisi ollut väärin, että minä olin saanut tuotteita hänen jäädessä ilman…
Tämä ei ollut ainoa samanlainen vastaa ottamani kokemus – saman tyylisiä ja arvostelevia viestejä olen saanut ennenkin. Milloin minulla on ”liian” hyväkuntoinen vartalo, taito esiintyä turhan luontevasti, työmahdollisuuksia kuin tarjottimella tarjottuina, turhan kaunis asuinympäristö, hienoja tavaroita tai tuotteita, joille olisi muillakin tarvetta… Liian sitä tai liikaa tätä. Mietin, miksi joku tuntee näin ja haluaa siitä minulle informoida? Miten se, että näkee jollakin toisella jotakin haluamaansa, on itseltä pois?
Itseäni on aina pikemminkin motivoinut toisten toiminta, rohkeus tai elämän eri saavutukset. Nykyään huomaan arvostavani enemmän henkisiä saavutuksia, onnellisuutta ja sisäistä rauhaa, jonka joku on saavuttanut – että uskaltaa aidosti olla mitä on välittämättä siitä, miten toiset hänet ja valintansa näkevät.
Kateus vai myötäilo?
Tämä on pikku juttu, eikä paina mieltäni – halusin kuitenkin kirjoittaa tästä tuodakseni valoa kateuden tuomaan negatiiviseen voimaan. Mielestäni kateus ei koskaan toimi rakkaudesta käsin, siksi kehottaisin meitä kaikkia pyrkimään toisenlaiseen toimintaan ja ajatteluun. Miksemme voisi kokea myötäiloa ja tuntea onnellisuutta toisen onnistumisista, onnesta ja menestyksestä? Myötäilo vie niin paljon pidemmälle kuin kateus, joka jarruttaa ja toimii meitä vastaan eikä koskaan puolestamme.
” Don’t waste time on jealousy. Sometimes you’re ahead, sometimes you’re behind. ”
– Mary Schmich
Mitä ajatuksia tämä kirjoitus sinussa nostaa? Oletko kohdannut kateutta tai tuntenut sitä itse?
Valoa ja voimaa,
Karita
kuvat: Emma Ronkainen
Lisää iloa, inspiraatiota, reseptejä, kauneutta ja paljon muuta löydät aiemmista postauksista!
Ilolla seuraan myös Rakkaudella, Karita –blogini jakoja somessa!
Pehmeä detox
Olisi ilo jos tapaisimme myös somessa: Instagram @karitatykka | Twitter @karitatykka | Snapchat karita-tykka ja FB
kiitos!
Ikävää, että julkista työtä tekevät saavat tälläistä älytöntä kommenttia! En voi käsittää! Miten joku voi arvostella esim. toisen ihmisen ulkonäköä? Kun ei tuollaisia asioita kuitenkaan kukaan sanoisi toiselle vasten kasvoja.
Mitä kateuteen tulee, niin samaa minäkin olen sanonut, että ei se ole toiselta ihmiseltä pois, jos jollain muulla menee hyvin esim. rahallisesti. Noissa tilanteissa ihminen luultavasti vertaa omaa tilannettaan esim. sinuun, ja saattaa kokeakin jostain puutetta. Tästä syntyy kateus. Maailma on, ja tulee aina olemaan sellainen, jossa aina jollain on paremmin asiat kuin itsellä. (Omasta mielestä) Juju onkin siinä, kuinka osaa käsitellä oman tilanteensa.
Enemmän kaivattaisiin tsemppiä, ja kannusta ja kehua, kun joku on onnistunut jossain. Liekkö sitten suomalaisten perusluonteeseen kuuluu, että itseään ei kehuta eikä myöskään toista. Ehkäpä tämäkin on muuttumassa.
<3 Juuri näin. Tunteet ja se, miten toisia kohtelee nousee aina itsestä, ei koskaan kohteesta. Harmillisen usein omia tunteita ei uskalleta avoimesti tutkailla ja niiden viesteihin perehtyä.
Kunpa muistettaisiin, että myötäilo tuo ilon tunnetta myös kanssa iloitsijalle. : )
Ihanaa viikkoa,
Karita
Monet ihmiset purkavat omaa pahaa oloaan kateuteen ja ilkeyteen. Se on tosi ikävää, mutta toisaalta myös inhimillistä ja ymmärrettävää.
Itse ihailen muissa ihmisissä reippautta ja rohkeutta, ehkä sitä voi sanoa myös kateudeksi. Tiedän, että voin itsekin kehittää luonteenpiirteitäni, joten kateus on turhaa. 🙂
Minusta annat tosi paljon meille seuraajille ja olen tosi kiitollinen siitä. <3
<3 Erittäin inhimillistä ja ymmärrettävää, mutta se on hyvä kuitenkin tiedostaa ja tunteita tutkailla ettei vahingossa lisää omaa huonoa oloaan.
Kiitollinen, etä olet siellä.
Iloa,
Karita