Ymmärrän, mutta en tiedä…
Ymmärrän, mutta en tiedä…
Olen loputon opiskelija – opiskelen terveystietoutta, ravitsemusta, henkistä kasvua, elämää, kehoa, liikettä, meditaatiota, ihmismieltä ja niin edelleen. Mitä enemmän tutkin ja opiskelen, elän, tunnen, koen ja perehdyn, sitä enemmän ymmärrän. Ymmärrän, mutta en tiedä mitään – ettei kukaan oikeastaan tiedä.
Ole huomannut kuinka minut voi helposti karkottaa luotaan toteamalla sanat “minä tiedän”. Fyysisesti en välttämättä lähde, mutta sen jälkeen suurin osa minusta on vain puoliksi läsnä. Kunnitoitan kyllä kaikkia osaajia ja olen avoin kaikelle, mutta korkeampi tietoisuus ja ymmärrys vetoavat minuun knoppitietoutta enemmän. Asioista väitteleminen tai oman uskomuksen loputon vouhkaaminen vievät turhaan energiaa. Olen hyväksynyt että sinulla ja minulla voi olla täysin eri näkemys asioista ja se on ok – haluan ymmärtää toisen näkemystä, mutta näkemyserot kuuluvat vapaaseen elämään, jossa mielenrauha on päälinmäinen olotila. Kun hyväksyn asiat ja asioiden erilaiset näkökulmat, voin vapauttaa energiaa kaikelle muulle ja kehittyä.
We must let go of the life we have planned, so as to accept the one that is waiting for us.
– Joseph Campbell
Time is slipping away for all of us at the same pace. You cannot manage time, but you can manage your energy.
– Sadhguru
Vaikka uskon, ei se tarkoita että tiedän. Ymmärrän, mutta en tiedä… Sen kuitenkin “tiedän” että voin vaikuttaa omaan elämääni säätelemällä energiatasojani. Koen ettei ilman energiaa ole elämää ja siksi energinen elämä kiehtoo. Voin omalla toiminnallani lisätä tai vähentää energiaani. Yksi energiankulutukseen vahvasti vaikuttava asia, jonka olen vuosien varrella hiljalleen todella oivaltanut on asioiden hyväksyminen. Elämän hyväksyminen sellaisena kuin se kulloinkin meille näyttäytyy. Sillä jos haraan tai taistelen vastaan, vie se minulta hurjasti energiaa ja suuntaa sitä väärään suuntaan.
On ollut vapauttavaa päästää irti vastustamisesta ja opetella hyväksymisen jaloa taitoa. Joskus se on vaikeaa, mutta aina kun saavutan sen, tunnen välittömästi suurta helpotusta ja tilantuntua sisälläni. Katkeruus elämää tai ihmisiä kohtaan kutsuu luokseen lisää negaatioita, ahdistusta ja rajoittaa elämää. Haluan suunnata energiani asioihin, jotka lisäävät energiaani, eivät turhaan kuluta sitä.
Tällaisia ajatuksia nousi sisältäni tänään – ehkä niistä jokin resonoi myös sinussa?
Onko aika kortilla? Tuntuuko, ettei aika riitä millään? Pelkkä ajatuskin ajasta ahdistaa… Meillä kaikilla on saman verran aikaa, mutta se mihin sen suuntaamme, määrittää tunteen, jota aikaa ajatellessamme koemme. Pysähdy hetkeksi ja mieti mihin energiasi suuntaat, mihin sitä menee ja mistä sitä ammennat – sillä se määrittää myös millainen käsityksemme ajasta on. Vaikka saisimme lisää tunteja vuorokauteen, ei siitä olisi iloa ilman energiaa. Valintoja kannattaa tehdä tietoisesti, ei ainoastaan elää reagoiden siihen, mitä elämä tuo.
Energiaa ja iloa,
Karita
kuvat: Emma Ronkainen
Lisää iloa, inspiraatiota, reseptejä, kauneutta ja paljon muuta löydät aiemmista postauksista – selaile siis myös niitä!
Sitten kun olen onnellinen
Olisi ilo jos tapaisimme myös somessa: Instagram @karitatykka | Twitter @karitatykka | Snapchat karita-tykka ja FB
kiitos!
Hei,
Musta tuntuu just ettei aika meinaa riittää mihinkään…
Tää oli hyvin sanottu “Vaikka saisimme lisää tunteja vuorokauteen, ei siitä olisi iloa ilman energiaa”
Pakko mun on oppia nukkuun aikasemmin…
<3 Ja se, mihin suuntaamme käytössä olevan ajan ja energian, tuo myös tunteen onko ainaa riittävästi vai ei… : )
Iloa,
Karita