Kokemuksia Levin matkalta

Tuli sitten korkattua tämänkin smuidun Lappi-neitsyys! Viikko Levillä on nyt takanapäin ja takki on ollut aika tyhjä. Kokonaisuudessaan onnistunut reissu ja retki meni sen verran lomasta, että unohtui tosiaan blogiakin päivittää vaikka vakaasti olin näin ajatellut tekeväni. Ehkä ihan hyvä merkki: lomamoodi on aika onnistunut kun unohtaa arkisemmat asiat. Kuviakin oli tarkoitus räpsiä enemmän mutta mun puhelin päätti olla toimimatta pakkasella, ja näin olen piti napsia lähinnä muistikuvia…

Mutta Levin reissu tiivistettynä:

Ensin oli tuhannen piiiiiitkä ajomatka. Voi luoja. Se oli pitkä.

Ensimmäisinä päivinä ohjelmassa oli nuotiomakkaraa laavulla, porojen rapsuttelua porotilalla ja lumihangen syvyyden testausta yleisen häröilyn merkeissä. Meikä ei alkuun ihan hahmottanut sitä hangen määrää ja vähän yllätyksenä tuli, kun upposin kinokseen reisiä myöden. Sieltä ei muuten päässytkään ylös ihan helpolla!

Sitten koitti se pelätty laskettelupäivä. Meille sattui aika loistosää ja vietettiin koko päivä rinteissä. Laskin yhden ison mäen! Wuhuu! Muuten päästelin suksieni kanssa lähinnä Etelärinteiden lastenmäessä, mikä itseasissa tuntui mulle just sopivalta. Muu perhe paineli sitten munkin edestä. Mieleen jäi se aika luksus hissimatka ylös, ne upeat maisemat ylhäällä, pehmeä lumi ja kirkas aurinko. Aika onnistunut päivä siis! Eikä yhtään haitannut, vaikka mun taidot oli mitä oli.

Kävin myös hiihtämässä. Se oli aikalailla just niin kamalaa, kun muistinkin. Menin enemmän taaksepäin kun eteenpäin, sauvat sohi minne sattu, en löytänyt minkäänlaista rytmiä sivakoimiseeni ja monot hankasi kamalat rakot jalkoihin. Onneksi lenkin puolessa välissä sai minttukaakaon, muuten en ehkä olisi pystynyt kykeneen lenkkiä loppuun asti. Niin ja siis hiihdin melkein 9km! Mutta se matka taittui kyllä enemmänkin tahdonvoimalla eikä niinkään hiihtotaidolla?

Ja ajoin myös moottorikelkalla! Kuinka sikakivaa! En uskaltanut oikein kunnolla päästellä ja lenkki oli aika mini (miehet ei oikein luottaneet mun ajotaitoihin…)

Sitten syötiin. Ja juotiin viiniä. Ja napsittiin karkkia. Käytiin kylpylässä. Sitten oli taas se sikapitkä matka, jonka väittäisin olleen vieläkin tuskaisempi kuin mennessä.

Kivaa oli ja menisin uudelleenkin! Tosin ehkä lentokoneella…