Maidoton ja gluteeniton – Pitäisikö Sinunkin?

Luin sohvalla rötkötellen uusinta Fit-lehtä. Henkilöhaastattelut ovat aina niitä kiintoisimpia. Tällä kertaa silmiini kuitenkin pisti erityisesti se, että kaksi eri haastettelun antanutta naista kertoi ruokavalionsa olevan maidoton ja gluteeniton: ”koska se sopii heille parhaiten”.

Ilmeisesti mitään sairautta ruokavalioiden taustalla ei ollut. Toinen naisista kertoi kärsineensä erilaisista suolistovaivoista ja siksi myöskään alkoholi ja sokeri eivät hänelle sopineet.

Upea kroppa = TonTon

Kumpikin naisista oli hyväkuntoinen, hoikka ja urheilullinen. Upean näköisiä kertakaikkiaan! Siinä vappumunkkia popsiessani mieleeni suihkahti automaattinen ajatus: pitäisikö minunkin jättää maito ja gluteeni pois? Ehkä sokeri ja miksei alkoholikin (kunhan vappuskumpat on nautittu).

Voisinko paremmin ilman maitoa? Katoaisiko vatsani satunnainen turvottelu ja ilmavaivat? Maito kuulemma aiheuttaa suolistoon limaa. Valkoiset jauhot vasta turvottavatkin ja aiheuttavat tulehdusrektion elimistöön. Siirsin katseeni lehdestä vatsani päällä lepäävään lautaseen: Pitäisikö puoliksi järsitty munkki jättää syömättä?

Syön kaikkea kohtuudella. Tai ainakin pyrin kohtuuteen. Voin ihan hyvin, mutta voisinko paremmin, jos jättäisin maidon ja gluteenin. Ja sokerin?

Toisaalta tänään Lidlissä oikein hämmästyin, kun mies pakkasi ostoskassiin naudanlihaa grillausta varten. ”Punaista lihaa ekaa kertaa puoleen vuoteen!” tokaisin ja naurahdin. Meillä syödään tavallista, monipuolista ja terveellistä kotiruokaa, mutta esimerkiksi punainen liha ei ole meillä arkiruokaa.

Jäin pyörittelemään ajatuksia ja laitoin lehden pois. Jos noin moni liikuntaguru noudattaa tuollaista ruokavaliota, pitäisikö minunkin. Olisinko uskottavampi?

Kikka kolmonen

Avasin tietokoneen ja Facebookin. Jengi oli jo vapputunnelmissa. Olin saanut uuden viestin eräältä treeneissäni käyvältä naiselta. Avasin sen.

”En ole viime aikoina ehtinyt/jaksanut kiinnittää ruokavaliooni paljon huomiota, olen mennyt perusruualla ja herkuteltuakin on tullut kaikenlaisissa käänteissä.

Vaikken todellakaan ole treenannut viimeisen vuoden aikana paljon, pari kolme kertaa viikossa ehkä, niin uskon että treeniesi kautta rytmiini vakiintunut säännöllinen lihaskuntotreeni on auttanut pitämään aineenvaihdunnan sen verran hyvänä, että rasvaprosentti on normaalilukemissa vaikka tsempattavaa syömisissä olisi.

Tuli vaan hyvä mieli huomata, että kun perusasiat treenin ja elon suhteen kunnossa, keho säilyy ok tasapainossa vaikkei niin ehdikään tsempata.

”Arvostan sanomassasi ja kirjoituksissasi sitä, että painotat painonhallinnan onnistuvan normaalilla, tavallisten ruokien järkevällä syömisellä, moni kun kuvittelee (ja siis minultakin kyselee, että mitä ihmettä teet että pysyt ”noin hoikkana”) että siihen vaaditaan jotain ihmeellisyyksiä.

Ja sama kuntoilun suhteen, että on muitakin tapoja olla hyvässä kunnossa kuin rääkätä itseään.

Kiitos Anna, olet inspiroiva valmentaja!”

Luin viestin hymyssä suin. Ensinnäkin tuli äärettömän hyvä mieli. Toiseksi tämä kertakaikkiaan upeakroppainen pienten lasten äiti palautti minut taas munkkini kanssa maanpinnalle.

Ei siihen tarvita ton-toneita eikä ihmekikkoja, ei kieltoja rajoituksia ja stressaamista.

Miksi tekisin muutoksia vain siksi, että jotkut muut ovat niitä tehneet ja sattuvat kertomaan niistä lehtien palstoilla? Miksi ottaisin ruokailusta lisää stressiä rajoittamalla itseäni (mahdollisesti) täysin turhaan?

Miksen pitäisi kiinni siitä, minkä olen huomannut itselleni sopivaksi? Miksen jatkaisi omalla, valitsemallani linjalla, johon kuuluu myös maitoa ja gluteenia kohtuudella?

Miksen viestittäisi myös muille, että on ihan ok syödä tavallista monipuolista ruokaa ilman syyllisyyttä tai tarvetta kikkailulle, ja silti voi pysyä normaalipainoisena ja omata urheilullisen kropan?

Toinen munkki kiitos, ja hyvää vappua!

Oletko Sinä maidoton ja gluteeniton? Jos, niin miksi? Tai mikset ole?

<3 Anna

Lue myös edellinen postaukseni: Lisää liikkuvuutta! – Viisi parasta liikettä