Menossa ekaa kertaa salille? Näin selätät epävarmuutesi!
Hankitko juuri itsellesi salikortin? Hyvä, hieno juttu! Asiassa on vaan yksi mutta – et oikein tiedä mitä siellä salilla tekisi. Ja uskaltaako sinne vaan mennä? Mitä jos ei osaa käyttää niitä laitteita? Jos kaikki kattoo? Pidetäänkö salilla nykyään enää t-paitaa vai onko pakko olla urheilutoppi päällä?
Salilla käymisen aloittaminen voi olla aika pelottavaa. Lenkille nyt kuka tahansa osaa lähteä mutta salilla on hirveä määrä vehkeitä ja vempaimia. Ja pitäisi jotenkin osata näyttää siltä, että tietää mitä tekee. Ja entä jos ei jaksa? Nauretaanko siellä, jos tekee vaan käsipainoilla? Entäs jos näyttää tyhmältä, päästelee hassuja ääniä tai kolisuttelee niitä painopakkoja liian äänekkäästi? Kysymyksiä saattaa olla tosi paljon ja epävarmuus suuri. Alun innostus kuihtuu helposti, kun tuntee olonsa eksyneeksi lampaaksi. Tai possuksi.
Samoista pohjamudista me kaikki aloitetaan
Oma saliura alkoi vähän samoissa merkeissä. Onneksi sali oli pieni ja enemmän sellainen fysioterapeuttiseen kuntoutukseen tarkoitettu, joten tällainen pullero aloittelija sopi hyvin joukkoon. Aika varhaisessa vaiheessa pyysin salin edustajaa näyttämään laitteiden perustoiminnot, joten pikkuisen osasin niitä jo alkuun käyttää. Silti. Se aloittelijan tuska oli aika kova. Noloa oli, kun en jaksanut crossarilla vetää 2 minuutin lämmittelyä. Noloa oli, kun kainalot ja selkä oli hiestä märät (ja tissinaluset!!) Ja pääsi niitä ääniäkin. Kaikenlaisia. Saatoin istua koko treenin yhdessä tai kahdessa laitteessa, samalla lukien Kauneutta ja Terveyttä. Ei ollut muotikuteet päällä ja treenasin sukkasillani, kun en omistanut sisäkenkiä. En juonut palautusjuomaa shakerista vaan vettä vanhasta limpsapullosta. En tehnyt sarjoja millään periaatteella vaan vaihdoin liikettä sitten, kun kyllästyin edelliseen.
Hiljalleen sitä kuitenkin oppi käyttäytymään salilla. Tiesi vähän mitä tekee ja miltä treenin pitäisi tuntua. Toki tässä auttoi kummasti PT:n palkkaaminen. Mutta meni aikaa ymmärtää, että mulla oli ihan yhtälailla oikeus kuulua sinne salille kuin niillä lihashirmuillakin. Että mun kokemattomuus ei tehnyt musta huonompaa treenaajaa kuin muut. Päinvastoin; multa vaadittiin todennäköisesti paljon enemmän sisua, rohkeutta ja motivaatiota olla siellä salilla kuin niiltä ”kokoelämänsä treenanneilta”. Siinä missä muut nosti vaan kiloja, mun treenissä painoi kilojen lisäksi epävarmuus, itseinho, pelko ja jännitys. Mä nostin jokaisen kilon tuplana. On ihan hassua, että aloittelija häpeää itseään salilla vaikka todellisuudessa on todennäköisesti salin vahvin!
Miten sitä omaa epävarmuuttaan sitten voisi lieventää?
– Hyväksy, että olet aloittelija. Ei tarvitse osata/jaksaa heti kaikkea.
– Kysy salin henkilökunnalta neuvoa laitteiden käyttöön. Usein tämä on ihan ilmaistakin.
– Katso kun toiset käyttävät laitteita. Seuraa miten painot laitetaan paikoilleen ja miten laite toimii. Tutustu myös laitteissa oleviin kuvallisiin ohjeisiin ja hiplaa säätönapit etukäteen läpi.
– Älä lataa heti maksimipainoja, jos et ole ennen salilla käynyt tai aikaa on vierinyt. Kauhealla kilomäärällä ei kompensoida kokemattomuutta vaan todennäköisesti rikotaan selkä, kun tekniikka ei pysy kasassa. On ihan ok tehdä pienillä painoilla liikeratoja herätellen.
– Aloittelijan ei tarvitse kikkailla supersarjojen kanssa, vaan sellainen perussetti riittää ihan hyvin. Netistä löytyy aika paljon saliohjelmia ja taas kannattaa kysyä apua viisaammilta, jos ei tiedä mitä tekee.
– On ihan luonnollista, että salilla näkee timmejä ihmisiä. Älä kuitenkaan vertaa itseäsi heihin! Ja muista, että ihan samalla tavalla se terhakkaampikin pylly unissaan pieree.
– Ja se jaksamisen pelko: salilla kuuluukin väsyä! Ei sieltä kukaan muukaan lähde kotiin freesinä ja energisenä vaan samanlaisia hikisiä punaposkia kaikki ovat treenin lopussa. Toisten hikiraja on vaan pidemmällä kuin toisten.
– Ja mitä jos toiset arvostelee? Ei arvostele. Tai jos joku nyt oikeasti ottaa asiakseen aloittelijaa sortaa, kertoo tämä enemmänkin sen toisen vinoutuneesta ajatusmaailmasta: pikkusieluinen ihminen, joka on jäänyt jumiin omaan pieneen kuplaansa. Jätä tällaiset tyypit ihan omaan arvoonsa.
– Ota kaveri mukaan. Tai kuuntele musiikkia kuullokkeilla ja voit unohtaa ympäröivän maailman. Voit myös kysyä vastaanotosta, milloin salilla on hiljaisempaa ja koittaa tähdätä treenisi sen mukaan.
Ja hei, jos joku katsoo sua salilla niin ehkä syy onkin tässä: sua katsotaan ihaillen, koska se toinen tietää paljonko rohkeutta sulta vaadittiin salille tulemiseen. Et voi tietää muiden treenaajien taustatarinaa; ehkä heillä on ihan samanlainen tausta kuin itselläsi ja näin ollen oikeasti ymmärtävät epävarmuutesi.
Tsemppiä uusille salitreenareille! Olkoon saliuranne pitkä ja vahva!
*****
Seuraa blogia: Facebook @parastaennenblogi, Instagram @parasta_ennen
KIITOS tästä postauksesta! On kyllä just mun ajatukset puettuna sanoiks, kaikki tuo estää mun ainaisen lähtemisen salille – vaikka vähän tekis oikeesti mieli. Nyt otan itseäni niskaska kiinni! :))
Olepa hyvä!:)